Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen saatavuudessa on puutteita Itä-Suomessa. Myös suun terveydenhuollon palvelut ovat ongelma, ja hammaslääkärille on entistä vaikeampi päästä.
Läänin sosiaali- ja terveysneuvoksen Elli Aaltosen mukaan hammaslääkäripulaan on osasyynä alan koulutuksen puute Itä-Suomessa. Hän arvioi, että Itä-Suomessa on 35--40 hammaslääkärin vaje.
Hoidon saatavuutta koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa pian kaksi vuotta. Valtio on ohjannut tänä aikana lähes 400 miljoonaa euroa aiempaa enemmän kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Itä-Suomessa on käynnistynyt lähes 150 sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishanketta. Aaltonen kertoi tiistaina Kuopiossa, että hoidon saatavuuden turvaamista on seurattu tiiviisti.
-- Yli kuuden kuukauden mittaisissa jonoissa on nyt enää kuudesosa siitä potilasmäärästä, mitä näissä jonoissa oli kolme vuotta sitten. Tuore kysely osoittaa myös sen, että parhaiten Itä-Suomessa on onnistuttu päivystyksen, lääkehuollon ja apuvälinetoimintojen järjestämisessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa, sanoi Aaltonen.
Kiireettömän hoidon saanti vaihtelee Itä-Suomessa edelleen melkoisesti kunnittain. Hoidon saatavuusongelmat ja lääkärivaje keskittyvät toistuvasti samoihin kuntiin. Muutamassa kunnassa ei anneta lainkaan aikoja lääkärivajeen vuoksi.
Lääninhallitusten rooli valvonnassa vahvistuu tulevaisuudessa entisestään.
-- Vuodenvaihteen jälkeen yli puolen vuoden hoitojonoja ei saa olla. Tällaisessa tapauksessahan potilaalla on oikeus sairaanhoitopiirin luvalla hakeutua hoitoon jopa toisiin EU-maihin kyseisen sairaanhoitopiirin kustannuksella. Lääninhallituksilla on kuntien valtionosuuslain perusteella valvonnassa laaja toimivalta, jossa äärimmäisenä keinona on uhkasakon asettaminen.