Miina Äkkijyrkän lehmät, Iranin demokratia ja ilmastolaki. Siinä muutamia asioita, joiden puolesta on parin viime päivän aikana Suomessa osoitettu mieltä. Eduskuntatalon edessä mielenosoitus on noin kerran viikossa. Määrä on pysynyt melkein samana jo vuosikausia, mutta mielenosoitusten muoto on muuttunut erikoistuneemmaksi.
"Ennen oli suurempia mielenosoituksia, joihin kerättiin joukkovoimaa. Nykyään mielenosoitukset ovat pistemäisiä ja organisoituneempia siinä mielessä, että niiden viesti on tarkempi", eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola kertoo.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mielenosoitukset ovat muuttuneet enemmänkin tapahtumiksi ja niitä nimitetäänkin mieluummin mielen-
ilmauksiksi. Esimerkiksi ihmisoikeuspäivää 10. joulukuuta vietetään myös Oulussa valokulkueella ja klubi-illalla.
Kynnys osallistua tapahtumatyyppisiin mielenilmauksiin voi olla monille matalampi.
Rauhattomuus lisääntyy
Helsingin poliisille ilmoitetaan vuosittain pari sataa mielenosoitusta. Suurin osa mielenosoituksista on pieniä. Suurin mielenosoitus oli eduskuntatalon edessä vuonna 1995, kun työttömät järjestivät 20 000 hengen kokoontumisen.
Helsingin poliisin tuntuma on, että vaikka mielenosoitukset ovatkin yleensä rauhallisia, 2000-luvulla ne ovat muuttuneet hieman rauhattomammiksi ja suora toimintakin on yleistynyt.
Mielenosoitusten saavutuksia on vaikea mitata, mutta ainakin niillä saadaan huomiota.
"Toivomme tietenkin, että mielenilmauksilla on vaikutusta. Esimerkiksi kulkueiden kautta Amnesty näkyy katukuvassa", Suomen Amnestyn tiedottaja Anu-Elina Jaskari arvioi.
Viime aikoina työpaikoilta on marssittu usein ulos vastalauseena työnantajan aikeille irtisanoa ihmisiä tai lakkauttaa tehtaita. Perjantaina vanginvartijat marssivat ulos työpaikoiltaan vastustaakseen Pelson ja Konnunsuon vankiloiden sulkemisaikeita.
SAK:n järjestöpäällikkö Reijo Paananen arvioi, että työntekijöiden mielenilmaukset ovat lisääntyneet, koska protestoitavaakin on viime aikoina ollut enemmän. "Suuri merkitys on, että työntekijät saavat purettua pettymystään. Toivottavasti ulosmarssit vaikuttavat työnantajaankin, mutta on näyttänyt siltä, etteivät ne suuresti vaikuta", Paananen sanoo.