Mie­len­hal­lin­taa mä­kä­räis­ten kes­kel­lä

Rauhallinen kädenliike vetää jousen jännitykseen.Silmä tarkastelee taulua tähtäyspistettä etsien.

_
_

Rauhallinen kädenliike vetää jousen jännitykseen. Silmä tarkastelee taulua tähtäyspistettä etsien. Ei kuulu ääntäkään, kun nuoli ampaisee matkaan ja uppoaa keskelle punaista ympyrää.

Hietasaaren ammuntaradan kesäisessä hiljaisuudessa harjoittelee oululaisia jousiammunnan tulevaisuuden lupauksia. Joonas Reiniharju, 11, sekä veljekset Ilpo, 14, ja Esa, 13, Kaartinen ovat Oulun Jousimiehet ry:n nuorimpia jäseniä.

Iästä huolimatta pojilla on kovia saavutuksia. Joonas teki omassa luokassaan sisäammunnan Suomen ennätyksen huhtikuussa 2006. Ilpolla on hallussa ulkoammunnan Suomen ennätys vuodelta 2005 ja metsästysammunnan Suomen mestaruus samalta vuodelta. Pikkuveli Esa on ehtinyt rikkoa veljensä muita tuloksia ja napannut oman luokkansa sisäammunnan Suomen ennätykset itselleen.

"Jousiammunta tuntui heti ensimmäisellä kerralla mukavalta. Tämä on rauhallista, tekniikkalaji", kertoo 12-vuotiaana taljajousella ampumisen aloittanut Ilpo Kaartinen. Tähtäinjousta käyttävä Joonas Reiniharju tutustui lajiin isänsä kautta.

Ammunnan lisäksi mahdollisuus kilpailla sytytti silloin 9-vuotiaan Joonaksen ja nyt kilpaileminen on parasta koko lajissa. Parasta se on myös Ilpolle ja hänen velipojalleen, jo neljä vuotta molemmilla jousilla ampuneelle Esa Kaartiselle, joka löysi lajin sanomalehdessä olleen kurssi-ilmoituksen perusteella.

Poikien mielestä jännittävintä ammuntakilpailuissa on pudotukset, joissa voittaja pääsee jatkoon ja häviäjä päätyy katsomoon. Tilanteessa tulee hermoiltua, mutta kilpailukokemuksen karttuessa myös jännittäminen vähenee, pojat kertovat. Tärkeintä on tekninen varmuus ja mielen hallinta. Ampumiseen on keskityttävä, vaikka mäkäräiset olisivat kimpussa.

"Innostavinta on kuitenkin osumisen ilo. Sen takia haluaa jatkaa eteenpäin", kertoo Esa.

Tuloksia varten pojat tekevät kovasti töitä. He harjoittelevat useita kertoja viikossa kaksikin tuntia kerrallaan, talvella sisäradalla ja kesällä ulkoradalla. Kaartisen pihalle on tehty 20 metrin rata, jossa Esa ampuu päivittäin.

Molemmissa kodeissa ammunnasta on muodostunut perheen yhteinen harrastus. Pojat tarvitsevat vanhempiaan sponsoroimaan välinehankintojaan, sillä kilpatasoiseen jouseen ja nuoliin menee helposti yli 1 000 euroa rahaa. Laji on kuitenkin pitkällä tähtäimellä edullista, sillä kerran hankitulla jousella ampuu vuosia.

Vanhemmat ovat aktiivisesti mukana harrastuksessa jo käytännön syistä, sillä matkat ampumaradoille ovat pitkiä ja välineiden kuljetus ilman autoa mahdotonta.

Joonaksen isä Antti Reiniharju sekä Esan ja Ilpon äiti Sari Kaartinen harrastavat itsekin jousiammuntaa ja kilpailevat osittain leikkimielellä, osittain tosissaan.

"Laji kasvattaa keskittymiskykyä ja itsensä hallintaa. Juuri kun kuvittelee osaavansa, joutuu huomaamaan, ettei osaakaan", Sari Kaartinen kuvaa harrastuksen hyviä puolia. Vanhempien on helppo ymmärtää poikien jatkuvaa innostusta jousiammuntaa kohtaan. "Tämä on lopulta tekninen ja yllättävän vaikea laji", Antti Reiniharju miettii.

Poikien tähtäimet ovat isoissa maaleissa. Kaikki kolme ovat vakuuttuneita siitä, että aikovat ampua vielä pitkään ja tosissaan.

Esimerkit ovat kannustavia, sillä Ilpo kertoo Suomessa lajin vanhimpien konkareiden olevan 70-80-vuotiaita.

Pojat tähtäävät jatkossakin Suomen mestaruuskisoihin ja jopa olympialaisiin.

"Tavoitteena on paljon suomenmestaruuksia ja -ennätyksiä", Joonas kiteyttää yhteiset ajatukset.

Sunnuntaina Hietasaaren jousiammuntakentällä on luvassa mielenkiintoinen kilpailu, sillä veljekset Ilpo ja Esa taistelevat toisiaan vastaan. Näidenkin kisojen tavoite on asetelmasta huolimatta kaikille selvä:

"Voittoa lähdetään hakemaan", pojat nauravat.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä