Noin satatuhatta irakilaista siviiliä, heistä enemmistö naisia ja lapsia, on kuollut, useimmiten väkivaltaisella tavalla, Yhdysvaltain armeijan johtaman liittoutuman miehityksen vuoksi. Tämä on tuloksena ennennäkemättömässä epidemiologisessa tutkimuksessa, jonka arvovaltainen brittiläinen lääketieteellinen Lancet-viikkolehti julkaisi perjantaina 29. lokakuuta.
Tutkimuksen ovat tehneet yhteistyössä maineikas amerikkalainen Baltimoressa sijaitseva Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health sekä irakilaislääkärit, jotka kuuluvat Bagdadin yliopiston Al-Mustansiriya-tutkimuslaitokseen. Tutkijaryhmä, jota johti tohtori Gilbert Burhnam, pyrki vertailemaan Irakin väestössä havaittuja kuolinsyitä ja kuolleisuutta miehitystä edeltäneiden 14 kuukauden ja toisaalta 17 seuraavan kuukauden aikana.
He kokosivat tutkimusaineistonsa muodostamalla 33 edustavaa otosta Irakin väestöstä. Ne kaikki koostuivat 30 perheestä. Tutkijat tekivät järjestelmällisiä kyselytutkimuksia noissa perheissä kahden tutkimusjakson aikana tapahtuneiden kuolemien osalta. Myös kuolinpäivät ja kuolinsyyt kirjattiin.
Tutkimuksesta käy ilmi, että kuolleisuus on ollut miehityksen alettua kaksi ja puoli kertaa suurempaa kuin miehitystä edeltävällä jaksolla. Koska kaksi kolmasosaa tutkimuksessa havaituista väkivaltaisista kuolemista tapahtui Fallujassa, tutkijat tarkentavat, että mikäli tuo alue suljetaan tutkimusaineiston ulkopuolelle, kuolleisuuden kasvu laskee puolitoistakertaiseksi, mikä heidän mukaansa vastaisi kaikkiaan 98 000 ylimääräistä kuolemaa.
58-kertainen kuolemanriski
Tarkemmissa ekstrapolaatioissa päästään 80 000-194 000 ylimääräisen kuoleman haarukkaan. Tuon verran liikakuolemia olisi tapahtunut Irakissa sotilaallisen miehityksen alkamisen jälkeen, ja Falluja on siis jätetty näiden lukujen ulkopuolelle.
"Varovaisten arvioiden perusteella katsomme, että ylimääräisiä kuolemia on tapahtunut noin 100 000 sen jälkeen, kun Irak miehitettiin vuonna 2003", kommentoi Les Roberts, yksi Lancetin artikkelin amerikkalaisista kirjoittajista.
"Väkivalta on syynä suurimpaan osaan näistä kuolemista, ja liittoutuman joukkojen ilmaiskut ovat syynä useimpiin väkivaltakuolemiin."
Ennen miehitystä suurin osa Irakin väestön keskuudessa rekisteröidyistä kuolemista johtui sydäninfarkteista, aivoverenvuodoista tai kroonisten sairauksien komplikaatioista. Miehityksen alettua väkivallasta on tullut tärkein kuolinsyy Irakissa.
Luvut saattavat
vielä laskea
Väkivaltaisia kuolemia on havaittu viidessätoista tutkijoiden muodostamista 33 otoksesta. Niistä useimpien taustalla ovat liittoutuman asevoimat, ja kohteet ovat naisia ja lapsia. Irakilaisen siviilin riski kokea väkivaltainen kuolema on noussut miehityksen alettua 58 kertaa suuremmaksi kuin ennen sitä.
Tutkimuksen tekijät tarkentavat, että heidän johtopäätöksensä liittoutuman ilmavoimien iskujen aiheuttamista siviilien kuolemista antavat aihetta lisäanalyyseihin, jotka saattavat tarkistaa lukuja alaspäin. He korostavat kuitenkin, että tutkimus osoittaa, että epidemiologisia kansanterveystutkimuksia on mahdollista toteuttaa myös sellaisina aikoina ja sellaisissa maissa, joissa vallitsee "äärimmäinen väkivalta".
Tähän saakka irakilaisten tappioita koskevat arviot ovat olleet enintään 16 000 siviiliä ja 6 370 sotilasta.
Lancetin päätoimittaja, tohtori Richard Horton ei epäröi julkaista tutkimuksia, joilla saattaa olla tuntuviakin poliittisia seurauksia.
Niinpä hän nytkin käsittelee pääkirjoituksessaan amerikkalaisten ja irakilaisten virkaveljiensä tutkimusta.
Ennakoiden sitä, että tutkimusmetodit saattavat synnyttää kiistelyä, päätoimittaja tarkentaa monien asiantuntijoiden tarkistaneen tutkimustulokset. Lancet sai tekstin lokakuun alussa, ja sen julkaisemista nopeutettiin, koska sillä voi olla suuri merkitys Irakin turvallisuuden paranemisen kannalta.
Lancetin päätoimittajaRichard Horton lisää, että "demokraattinen imperialismi on saanut aikaan enemmän, ei vähemmän kuolemia"..
"Tämä poliittinen ja sotilaallinen epäonnistuminen aiheuttaa yhä lukemattomia uhreja niiden joukossa, jotka eivät osallistu taisteluihin. Tätä epäonnistumista tulisi tutkia vakavasti", hän toteaa.