Yleisurheilun EM-kisat: Mün­che­nin EM-päi­vä­kir­ja: Murto ja dead­li­ne eli voisiko Suomi siirtyä län­ti­sen Eu­roo­pan aikaan?

Pääkirjoitus: Tark­kaa­vai­suus her­paan­tui – valtio luotti For­tu­min osaa­mi­seen so­keas­ti

Kolumni

Mie­hit­tä­mät­tö­mät jär­jes­tel­mät ovat tulleet jää­däk­seen - nyt tar­vi­taan selvät pe­li­sään­nöt

Miehittämättömistä järjestelmistä, erityisesti lennokeista on tullut arkipäivää yhteiskunnassamme.

Miehittämättömistä järjestelmistä, erityisesti lennokeista on tullut arkipäivää yhteiskunnassamme. Niihin liittyy paljon mahdollisuuksia mutta myös uhkia, joiden takia lainsäädäntöä tulisi tarkentaa. Valtaosalle lennokki on harrastusväline. Miehittämättömien järjestelmien hyödyt on kuitenkin havaittu myös viranomaiskäytössä, jossa tällaisten laitteiden käyttö vaihtelee tutkimuksesta ja rajavalvonnasta sotilastehtäviin. Myös hallitusohjelmassa miehittämättömät järjestelmät nähdään tärkeänä asiana, sillä ne sisältyvät robotiikan kärkihankkeeseen.

Puolustusvoimat on vahvasti mukana miehittämättömien järjestelmien vastuullisessa hyödyntämisessä. Luomme ja ylläpidämme tilannekuvaa miehittämättömien lennokkien avulla sekä kartoitamme merenpohjaa ja etsimme merimiinoja miehittämättömillä vedenalaisilla kulkuneuvoilla.

Miehittämättömien järjestelmien lisääntymisen taustalla on muun muassa elektroniikan pienentyminen ja halpeneminen sekä tietotekniikan ja akku- sekä paikannusteknologioiden kehittyminen. Miehittämättömien laitteiden suosion syyt ovat yksinkertaisia: ne ovat hyödyllisiä, kustannustehokkaita ja turvallisia. Lennokilla voidaan esimerkiksi varmistaa vastustajan sijainti jalan maassa liikkuvaa sotilaspartiota nopeammin, ja asettamatta partiota vaaralle alttiiksi. Miehittämättömien järjestelmien suunnittelussa ja käytössä ei tarvitse myöskään huomioida ihmiskäyttäjän asettamia rajoituksia.

Kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Miehittämättömistä järjestelmistä on muodostunut turvallisuusviranomaisille mahdollisuuksien rinnalla myös haaste. Esimerkiksi Ranskassa ydinvoimaloiden läheisyydessä ja Pariisin keskustassa havaitut tunnistamattomat lennokit ja arvelut niiden tarkoitusperistä ovat saaneet laajasti julkisuutta.

Samoin Ruotsissa ja Norjassa sotaharjoitusten yhteydessä havaituista tunnistamattomista lennokeista on uutisoitu laajasti. Viime syyskuussa Ruotsissa jouduttiin keskeyttämään lentosotaharjoitus alueella luvatta lentäneen miehittämättömän ilma-aluksen takia.

Tilanne on johtanut Ranskassa muun muassa harrastuskäyttöön tarkoitettujen lennokkien lennättämisen kieltämiseen Pariisin yllä kokonaan. Tarpeeseen säädellä miehittämättömien järjestelmien käyttöä on havahduttu myös Pohjoismaissa. Esimerkiksi Norjassa lennokin lennättämisen aloittaminen edellyttää vähimmilläänkin asian ilmoittamisen viranomaisille. Ruotsissa taas ilmakuvaaminen miehittämättömistä ilma-aluksista käsin on mahdollista vain poikkeusluvalla.

Maailmalta on saatu myös ensimmäiset viitteet siitä, miten äärijärjestöt hyödyntävät miehittämättömiä järjestelmiä aseena. ISIS -järjestön on raportoitu käyttäneen sekä ansoitettuja lennokkeja että pudottaneen lennokeista kranaatteja Irakissa. Kranaatti-iskujen kohteena ovat olleet myös siviilit.

Tunnistamattomista miehittämättömistä lennokeista on tullut huolenaihe myös Puolustusvoimille. Alueillamme on viime aikoina havaittu luvatta lentäneitä miehittämättömiä järjestelmiä. Tällaisista lennokeista voi aiheutua riskejä ja jopa suoranaista vaaraa maanpuolustukselle. Lainsäädäntömme tunnistaa tarpeen turvata sotilaallisten järjestelmien ja toiminnan salaamisen. Sotilasalueelle tulo on luvanvaraista, kuten myös sotilaallisten maastoharjoitusten tai järjestelmiemme ilmakuvaaminen. Sen sijaan Puolustusvoimia koskevassa lainsäädännössä ei ole säädetty miehittämättömistä ilma-aluksista tai lennokeista. Sotilasalueelle luvatta tunkeutunutta henkilöä vastaan toimiminen on lennokin torjuntaa yksinkertaisempaa. Miehittämättömän lennokin lennättäjä voi esimerkiksi olla kaukana kohteesta, jonka päällä lennokki lentää.

"Viranomaiset tarvitsevat mahdollisuuksia puuttua vastuuttomasti toimivia miehittämättömiä järjestelmiä vastaan."
Jarmo Lindberg, puolustusvoimain komentaja

Puolustusvoimissa nähdään, että miehittämättömien lennokkien käytön sääntelyä pitää selkeyttää. Viranomaiset tarvitsevat mahdollisuuksia puuttua luvattomasti ja vastuuttomasti toimivia miehittämättömiä järjestelmiä vastaan. Sääntelyn tulisi kyetä estämään puolustusvoimien kohteiden tiedustelutoiminta ja muu luvaton toiminta Puolustusvoimien alueita ja kohteita vastaan. Puolustusministeri asetti viime vuoden lopulla työryhmän selvittämään miehittämätöntä ilmailua ja lennokkitoimintaa koskevaa lainsäädäntöä. Tämä on hyvin tärkeä valmistelutoimi.

On ymmärrettävää, että miehittämättömien järjestelmien vastuullista käyttöä lisätään ja niiden mahdollisuuksia hyödynnetään yhä laajemmin yhteiskunnassa. Olemme Puolustusvoimissa kuitenkin huolestuneita miehittämättömien järjestelmien luvattomasta tai vastuuttomasta käytöstä. Nykyinen sääntely jättää Puolustusvoimien mahdollisuudet puuttua toimintaan osin tulkinnanvaraisiksi ja käytännössä toimimattomiksi. Viranomaisten toimivaltuuksien tulisi olla lainsäädännössä selkeästi määritelty.

Jarmo Lindberg on Puolustusvoimain komentaja.