Naisia hyväksytään Suomen yliopistojen opiskelijoiksi vuosi vuodelta yhä enemmän kuin miehiä. Ennakkotietojen perusteella tänä vuonna yliopistoihin hyväksytyistä 56,6 prosenttia on naisia.
"Näyttää siltä, että perinteisesti miesvaltaiset alat, kuten esimerkiksi oikeustiede ja maa- ja metsätieteet, ovat saaneet lisää naispuolisia opiskelijoita, mutta perinteisesti naisvaltaiset alat eivät ole saaneet lisää miespuolisia opiskelijoita", tulkitsee opetusneuvos Marja-Liisa Niemi opetusministeriöstä.
Oulun yliopistossa naiset eivät kuitenkaan ole vielä vallanneet perinteisiä miesten aloja. "Teknillisessä tiedekunnassa on edelleen noin 80 prosenttia miehiä. Sen sijaan humanistinen ja kasvatustietieteiden tiedekunta ovat olleet jo vuosia täysin naisvaltaisia", Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen selvittää.
Teknillinen tiedekunta on opiskelijamäärältään Oulussa varsin suuri ja se vaikuttaakin sukupuolijakauman tasaisuuteen. "Jos teknilliseen tiedekuntaan saadaan lisää naisia opiskelemaan, niin se merkitsee myös sitä, että Oulun yliopistoon tulee naisenemmistö", Lajunen jatkaa.
Korkeakoulujen naisvaltaistuminen johtaa juurensa jo peruskoulusta. Tytöt esimerkiksi valitsevat poikia useammin lukion. Lajusen mielestä jo ala-asteelta lähtien poikia pitäisi ryhtyä motivoimaan nykyisille naisvaltaisille aloille.
Paljon puhutaan myös siitä, että tytöt ovat koulussa poikia ahkerampia ja tunnollisempia. "Peruskouluamme on jonkin verran moitittu siitä, että koulu suosii enemmän kilttejä tyttöjä kuin poikia. Lisäksi kouluun on kaivattu enemmän miehen malleja", Niemi sanoo.
Lappiin ennätysmäärä miesopiskelijoita
Miesten saamiseksi yliopistoihin on harkittu useita eri keinoja, kuten sukupuolikiintiöitä ja lisäpisteitä. Myös pääsykoejärjestelmän muuttamista on mietitty.
Yliopistot uudistivat merkittävästi luokanopettajakoulutuksen sisäänpääsykoettaan tänä keväänä. Esikarsintaa ei tehty lainkaan ylioppilastutkinnon pisteiden perusteella, mikä selvästi auttoi miesten läpipääsyä. Tulokset näkyvät selkeimmin Lapin yliopistossa.
"Uudistetun valintakokeen perusteella miehiä tuli valituksi 26,5 prosenttia, kun vastaava osuus muissa yliopistoissa oli noin 15 prosenttia tai vähemmän", opetusneuvos Niemi toteaa.
Sukupuolikiintiöitä ei sen sijaan ole tällä hetkellä käytössä ainoassakaan Suomen yliopistossa. Kiintiöt tai lisäpisteet eivät Lauri Lajusen mielestä olekaan oikea ratkaisu tilanteeseen.
"Haluamme Oulun yliopistoon hyviä ja parhaiten motivoituneita opiskelijoita."
Naistutkijat aliarvostettuja
Sitä, jatkuuko yliopistojen naisistumisen entisestään tulevina vuosina, on vaikea ennustaa. Niemen mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole ongelmallinen ilmiö.
"Aikaisemmin naiset eivät edes päässeet yliopistoon, koska se oli miesten sivistyslaitos. Historiallisesta perspektiivistä asia voidaan nähdä naisen vapautumisena alistetusta asemasta."
Yliopistojen ylimmät virat kuuluvat kuitenkin pääsääntöisesti miehille. Naisen akateemisen uran tielle tulee yleensä esteitä siinä vaiheessa, kun nainen lähtee tutkijan polulle. Tämä onkin Niemen mukaan suurempi ongelma kuin yliopistojen naisistuminen.
"Naiset saavat vähemmän tutkimusrahoitusta ja heidän tutkimuksiaan ei arvosteta yhtä paljon kuin miesten. Professorikunnasta naisten osuus on aivan toista luokkaa kuin miesten."