"Suomalaisten miesten pukeutumisessa mättää se, ettei edes yritetä tai sitten tyyliä haetaan näkyvistä statusvaatteista. Tyylitajua ei koskaan voi saada rahalla, sen voi omaksua korkeintaan ajan kanssa ja osana persoonaansa. Maamme miehet kulkevat farkuissa, tuulipuvuissa, revohkoissa sekä kehnolaatuisissa tusinavaatteissa", Raivio käy tyylikästä monologia.
Jonkin verran armoa revohkakansa saa: kauppojen tarjonta on käpertynyt maan tapojen ympärille, korkealaatuisia tuotteita tuodaan niukasti ja ne, joita tuodaan, ovat usein törkeän kalliita. Mutta tekosyyksi Raivio ei näitä hyväksy.
"Suurempi ongelma on kuitenkin se, ettei ole tyylitietoutta eikä osata vaatia parempaa. Jostain kumman syystä klassisen miesten tyylin tuntemus on liki kadonnut maastamme 50-luvun jälkeen. Keikari pyrkii tuomaan sen takaisin", Raivio lupaa.
Raivion lapsuudenkoti oli keskiluokkainen, tavalliset tylsät vanhemmat, ei mitään turhamaista satsaamista ulkokuoreen. Hän ihaili kuitenkin jo tuolloin maskuliinista tyyliä, jollaista suosivat mestarietsivät Sherlock Holmes ja Hercule Poirot sekä James Bond.
Raivion ensimmäiset tuntemukset siitä, että vaatteilla saattaa olla väliä, syntyivät yläasteella.
"Oma matkani tyyliin alkoi koulukiusaamisesta. Yläasteelle saavuin verkkareissa, tennareissa, lippalakissa ja collegessa. Yhtäkkiä en kelvannutkaan omana itsenäni, vaan minun olisi täytynyt suosia tiettyjä merkkejä ja olla ´hip´ tai ´hop´. Tupakoida, ryypätä, tehdä typeryyksiä murrosikäisyyden tekosyyllä. Halusin välttää kiusaamista, joten ostin Superstar-tossut, skeittifarkut ja merkkicollegeja, jotta sulautuisin joukkoon. Tämä auttoi, mutta en ole unohtanut enkä antanut anteeksi."
Tyyliä hakevan miehen perusvaatevarastoon kuuluvat tumma puku, mustat oxford-malliset jalkineet, solmioita, valkoinen kauluspaita, taskuliina, farkut, neuleita sekä ruskeat reunoskengät.
"Tyylittyminen on pitkä prosessi, joka vaatii aina rahaa, vaikka kaiken ostaisi H&M:n kaltaisesta halpislaarista. Budjettia ei kannata varata, sillä se vain rajoittaa toimia."
Paukkupakkasilla tulee suosia paksumpia vaatekankaita, neuleita, villaisia sukkia, kerrospukeutumista sekä hattuja. Talvi asettaa vaatimuksia vain vaatekankaille sekä vaatteiden kosteudensietokyvylle.
Esimerkiksi nahkapohjaisia jalkineita ei tule koskaan käyttää talvella, sillä kosteus tuhoaa pohjat.
"Tyyliblogin perustamiseen oli useita syitä. Olin kyllästynyt katselemaan epäesteettisiä pukumiehiä, jotka tietämättään raiskasivat etikettiä ja näyttivät ruokottomilta. Eihän heitä voinut kovasti syyttää, sillä he olivat kuin lapsia, joille kukaan ei ole kertonut, ettei vaikkapa puvun ja mustan villakangastakin kanssa tule käyttää pipoa."
Tyylivirheiksi ja mauttomuudeksi Raivio listaa myös näkyvät logot, vaikka ne sitten olisivat aitoa Vuittonia tai Burberryä.
"Englanniksi erinomaisia klassisen tyylin sivustoja on tusinoittain, ja ajan myötä löysin ne etsiessäni tietoa eri valmistajista sekä pukeutumisesta yleisesti. Koska Suomessa ei ollut yhtäkään vastaavaa tyyliblogia, joka olisi keskittynyt miesten klassiseen tyyliin, minun täytyi perustaa sellainen. Puolitoista vuotta on kulunut, ja Keikari on Suomen suosituin pukumiehen tyylisivusto."
Keikari ja Raivion oma esimerkki ovat purreet jopa hänen isäänsä.
"Hän on nykyisin laatuhakuisempi, vaikka molemmat pyrimme säästeliäisyyteen."
"Keikari on sivustoni nimi, en suinkaan kannusta ketään mauttomaan erottautumisen tavoitteluun eli keikarointiin. Halusin nimeksi jotain tyyliin liittyvää, helposti mieleen jäävää ja erilaista. George Bryan ´Beau´ Brummellin 1700-luvulla ajamat ajattoman eleganssin ideaalit ovat yhä vahvasti läsnä: vähemmän on useimmiten enemmän ja miehen tulee erottautua mieluiten istuvuuden, yhdistelmien ja yksityiskohtien kautta."
Raivio aikoo tulevaisuudessa edistää maamme miesten tyylikkyyttä julkaisemalla noin 500-sivuisen äärikattavan tyylioppaan klassisesta pukeutumisesta, ylläpitämällä Keikaria, konsultoimalla sekä kenties siirtymällä vaatealalle.
Raivio on itse tuottanut kaikki Keikarin 774 artikkelia - huikea savotta verraten lyhyessä ajassa. Joidenkin käännösten lisäksi hän on haastatellut artikkeleita varten tyylin ammattilaisia eri puolilta maailmaa. Sivujen täsmäkuvitus noudattaa Brummelin eleganssin ideaalia: sivut keikaroivat istuvuuden, yhdistelmien ja yksityiskohtien keinoin.
Helsingin yliopistossa opiskeleva Raivio on joskus halunnut toimittajaksi ja hakenut alan töitäkin. Jostakin kumman syystä vaatimaton eleganssi ei ole kiinnostanut, vaan suomalaismiehille tyrkytetään saimihoyerismia ja muita muotivinkkejä homo- tai naisnäkökulmasta.
Tähän liittyen Raiviolta on pakko kysyä, miksi tyylin kanssa samassa lauseessa esiintyy niin usein homo-sana.
"Suomalaismiehet leimataan herkästi, koska kulttuuriimme ei kuulu miesten panostaminen pukeutumiseensa. Paljon edistystä on toki tapahtunut, mutta verrattuna Italiaan, Englantiin, Ruotsiin ja Amerikkaan me olemme perähikiää, jossa jo punainen solmio voi nostattaa kulmia. Meillä ei myöskään ole ollut hovia, kuninkaallisia tai merkittäviä vaateyhtiöitä, jotka olisivat ruokkineet halua tyylikkäämpään ulkoasuun", Raivio lataa.
"Tärkein tekijä on kuitenkin kulttuuri: suomalainen mies kulkee farkuissa, juo kaljaa, ei turhia puhu eikä missään nimessä mitään tyylihomostelua harjoita. Onneksi uusien sukupolvien myötä tämä on muuttumassa. Hitaasti, mutta varmasti."
Häneltä löytyy täsmälääke ongelmaan.
"Tulee välttää kaikkia miesten muotipalstojen ohjeita, pastellisävyjä, homoseksuaalien julkkisten tyyliä, feminiinistä metroseksuaalityylittelyä ja muodin seuraamista. Klassinen maskuliinisuus ajaa aina asiansa."
Keikarinsa Raivio on suunnitellut nimenomaan heteromiehet mielessä.
"Kirjoitan hetero-otteella, sillä ajan maskuliinista klassista tyyliä, josta esimerkkinä Björn Wahlroos. Keikarit, puuterihuiskut, neitimiehet sekä muotipörheltäjät jäävät omaan arvoonsa."
Suomalaisia naisia usutetaan usein omaksumaan itänaapureidemme look, mutta Raivion ohjeistus saattaisi tuottaa järjellisemmän lopputuloksen:
"Tyylikäs nainen ei paljasta liikaa, ei vouhota muodin perässä, ei meikkaa liikaa, tuntee ruumiinrakenteensa asettamat haasteet ja pukeutuu sen mukaisesti. Hän kantaa itsensä arvokkaasti, oli tyyli mikä tahansa. Hän ei käytä turkiksia, merkkilogovaatteita eikä stilettikorkoja. Klassinen tyyli on tietenkin luettava eduksi, mutta kuka tahansa nainen voi olla tyylikäs, mikäli tyyli on hallussa."