Miehet päät­tä­vät asiois­ta Oulussa

Oulun päätäntävalta on miehisissä käsissä. Kaupunginjohtajana on mies, Kari Nenonen, ja kahdesta apulaiskaupunginjohtajasta toinen on mies, eli Matti Pennanen. Oulun ylimmässä päättävässä toimielimessä, kaupunginvaltuustossa, puheenjohtajana on mies, Matti Pikkarainen (kesk.). Valtuuston kolme varapuheenjohtajaa ovat myös miehiä.

Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala poseeraa entisen kaupunginjohtajan Arvo Heimon rinnalla. Heimo oli kaupunginjohtajana vuosina 1961-1974.
Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala poseeraa entisen kaupunginjohtajan Arvo Heimon rinnalla. Heimo oli kaupunginjohtajana vuosina 1961-1974.

Oulun päätäntävalta on miehisissä käsissä. Kaupunginjohtajana on mies, Kari Nenonen, ja kahdesta apulaiskaupunginjohtajasta toinen on mies, eli Matti Pennanen.

Oulun ylimmässä päättävässä toimielimessä, kaupunginvaltuustossa, puheenjohtajana on mies, Matti Pikkarainen (kesk.). Valtuuston kolme varapuheenjohtajaa ovat myös miehiä.

Valtuustossa on 67 jäsentä, joista 30 on naisia.

"Naiset ovat aika hyvin edustettuina Oulussa", arvioi Kuntaliiton johtava lakimies Heikki Harjula.



Naiset sormilla laskettavissa


13-paikkaisessa kaupunginhallituksessa jakauma keikahtaa toisinpäin. Hallituksessa on akkavalta seitsemän paikan voimin, ja puheenjohtajan pallilla istuu Tuija Pohjola (sd.).

Myös lauta- ja johtokunnissa on selvä miesenemmistö, mutta kulttuurilaitoksissa hallitsevat naiset.

Esimerkiksi Oulun taidemuseon johtajana on Taina Myllyharju, Pohjois-Pohjanmuseon museonjohtajana on Ilse Juntikka ja Oulun kaupunginteatterin teatterinjohtajana Anu Saari.

Silti Oulun naisjohtajien lukumäärä on laskettavissa kahden käden sormilla.



Laki kiinnitti asiaan huomiota


Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala istuu Oulun naispäättäjistä korkeimmalla tuolilla. Hänellä on melko paljon kokemusta miesvaltaisista aloista, eikä hänen mielestään sukupuolella ole merkitystä paikkoja jaettaessa.

Laajala ei myöskään ole törmännyt niin sanottuun lasikattoon eri paikkoja hakiessaan.

"Jos minua ei ole valittu, olen aina pystynyt perustelemaan itselleni, miksi minua ei valittu", apulaiskaupunginjohtaja sanoo.

Apulaiskaupunginjohtajaksi pääsystään hän toteaa, että se oli valtuuston valinta. Mutta asiat voisivat olla toisinkin.

"Onhan se tunnustettava, että kun kunnallisessa päätöksenteossa tuli tämä laki miesten ja naisten tasa-arvosta eri luottamustehtävissä, niin onhan se tehnyt sen tehtävän, että asiaan kiinnitetään enemmän huomiota", Laajala huomauttaa.

Apulaiskaupunginjohtaja Laajala kuitenkin lisää, että vaikka asiaan kiinnitetäänkin enemmän huomiota, tarkasteluvinkkeli ei välttämättä ole pelkästään naisen.

"Asiaan kiinnitetään huomiota niin miesten kuin naisten näkökulmasta."



Naisten täytyy
päteä enemmän


Oulun taidemuseon johtaja Taina Myllyharju viettää virkavapaataan Iso-Britanniassa, Fleetin kaupungissa. Hänen valinnastaan tehtiin aikanaan oikaisuvaatimus, mutta se ei häntä paljoa hetkauttanut.

"Minut valittiin vuonna 1997 Salon taidemuseon johtajaksi ja olin hakijoista nuorin, tuolloin 29-vuotias. Salon taiteilijaseura ja yksi miespuolisista kilpahakijoista tekivät valituksen päätöksestä."

"Jälkimmäisen valitus meni korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten Oulussa oikaisuvaatimus, jonka teki myös miespuolinen hakija, ei tuntunut missään. Tuntuu siltä, että hakutilanteissa miehille tekee tiukkaa, jos nuorempi nainen heidät ohittaa", Myllyharju pamauttaa.

Hän kuitenkin kiistää, että sukupuoli vaikuttaisi valintaan: tehtävään kuin tehtävään valitaan paras. Toisaalta Myllyharju toteaa, että useat naisjohtajat ovat joko sinkkuja tai eronneita.

"Väittäisin, että naisjohtajilla, alalla kuin alalla, on rutkasti miehiä vaikeampaa: pitää osoittaa olevansa mieskollegoja pystyvämpi. Kenelle miesjohtajalle esimerkiksi sanotaan ennen kokouksen alkua, että kylläpä taidemuseon johtaja on tänään niin nättinä että", Myllyharju toteaa lakonisesti.

Ilmoita asiavirheestä