Miehet menivät metsään

Metsänhoitoyhdistys järjesti perjantaina valtakunnallisen Metsän avoimet ovet -tapahtuman. Myös Kalajoen Pohjankylässä oli tarjolla metsänhoitovinkkejä sekä kesään heränneiden sääskien intiimiä seuraa.

Ketjut paikallaan. Metsän avoimet ovet -tapahtuma keräsi Kalajoen Pohjankylään parikymmentä metsäasioista kiinnostunutta. Ensimmäisellä rastilla esiteltiin koneharvennuksen jälkiä.
Ketjut paikallaan. Metsän avoimet ovet -tapahtuma keräsi Kalajoen Pohjankylään parikymmentä metsäasioista kiinnostunutta. Ensimmäisellä rastilla esiteltiin koneharvennuksen jälkiä.
Kuva: Kimmo Siira

Metsänhoitoyhdistys järjesti perjantaina valtakunnallisen Metsän avoimet ovet -tapahtuman. Myös Kalajoen Pohjankylässä oli tarjolla metsänhoitovinkkejä sekä kesään heränneiden sääskien intiimiä seuraa.

Metsäneuvoja Markus Vuolletin palstakierroksen aikana selvisi kaikki olennainen metsänhoidosta - ja paljon muuta. Niin paljon kuin metsistä nykyaikana puhutaan, ei ainakaan niiden hoitaminen jaksa kiinnostaa nuoria.

"Moni on vieraantunut metsänhoidosta. Jo siksi tämä teemapäivä puolustaa paikkaansa", Vuollet pelkisti.

Vuolletin ja tämän adjutanttien esitystä kuunteli parinkymmenen hengen miesjoukko, jonka yleisilmettä ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua nuorekkaaksi.

Ainoa nainen, Maija Isokääntä, paistoi takavasemmalla taukomakkaroita metsän siimekseen uskaltautuneille.

"Onko sitten niin, että nykynuoret vierastavat ruumiillista työtä?"

Kalajokinen Kalervo Aksila heitti ilmaan kysymyksen ja vastasi itse heti perään:

"Ehkä. Mutta ymmärrän toki entisenä maanviljelijänä, että nuorten nokkimisjärjestyksessä metsätöiden tekeminen on aina toissijainen asia. Itsekin kiinnostuin metsänhoidosta vasta vanhemmalla iällä", luopumiseläkkeellä oleva Aksila tunnusti.

Kalajoen tapahtumassa ihmisiä valistettiin muun muassa puunkorjuuseen, energiapuun hyödyntämiseen, taimikonhoitoon ja kunnostusojitukseen liittyvissä asioissa. Seurakuntayhtymän omistamaa palstaa oli harvennettu varta vasten.

"Hyvä esimerkki. Juuri tässä kristallisoituvat koneharvennuksen edut. Jälki on todella siistiä", Aksila kehaisi.

Metsuri Mikko Rahkolan rastilla jälki oli vielä siistimpää. Oman alansa huippuammattilainen kesyttää peitteisimmätkin maastonkohdat vaivattomasti.

Eri asia on, mistä löytyy Rahkolan ammattikunnalle perinteen jatkajia. Nykypäivänä ammattimetsuri on Suomen saloilla harvinainen näky.

"Kuka lähtee koulun penkiltä suoraan metsuriyrittäjäksi? Nuorille pitäisi järjestää parempi mahdollisuus palkkatyöhön."

Kokeneen metsurin asiallisen pohdinnan saattoi kuitata vain yhdellä tavalla: mustalla ja erittäin ajankohtaisella huumorilla, josta vastasi tuntemattomaksi jäänyt suuruus.

"Mitä niistä metsureista. Pääasia, että saadaan Paperiliiton pojille parempi palkka..."

Ilmoita asiavirheestä