Vaikka ammattiliitot mielellään esittäytyvät naisten ja miesten tasa-arvon ajajiksi, on liittojen itsensä vallankäyttö yhä vinoutunutta miesten hyväksi. Valtaosassa iliittoja puheenjohtajan nuijaa kopsuttelee mies. Monella naisvaltaisellakin alalla on päädytty miespuheenjohtajaan.
Nainen miesvaltaisen liiton johdossa on jo kummajainen. Tämän sarjan ainokainen on Merja Strengell, joka valittiin vajaa vuosi sitten Tekniikan akateemisten liiton puheenjohtajaksi. TEK:ssakin julkisuuteen liiton näkemyksiä esittelee aina mies, toiminnanjohtaja Heikki Kauppi.
SAK:laisten liittojen keulilta löytyy kokonaista kolme naista. Heistä kaksi sitten pitääkin hyppysissään maan kahta suurinta ammattiliittoa: Tuire Santamäki-Vuori 225 000-jäsenistä Julkisten ja hyvinvointialojen liittoa ja Ann Selin 207 000 jäsenen Palvelualojen ammattiliittoa.
Loput 19 SAK:laista liittoa ovat miesjohtoisia. Näistä 13:ssa on jäsenistön enemmistö miehiä.
Korkeasti koulutettujen Akava on jäsenmäärässä liki naisten ja miesten tasatilannetta, mutta liitoittain laskettuna vaaka kallistuu naisten suuntaan: 20 liittoa on selvästi nais- ja 10 miesvaltaisia. Naisvaltaisista liitoista yhdeksää vetää nainen.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n 20 jäsenliitosta viidellä on naispuheenjohtaja. Liitoista kahdeksan on naisenemmistöisiä.
Jäsenistön äänillä
STTK:laisessa Tehyssä miehiä ei ole ollut edes ehdolla puheenjohtajaksi, vaikka tämmöisestäkin ilmeisesti haikaillaan. Ainakin miespuolisilta jäseniltä on tullut joitakin viestejä, että miehen hanskassa Tehynkin edunvalvonta olisi paremmalla tolalla, hymähtää puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.
Ammattiliittojen johtoon noustaan jäsenistön valitsemana, usein äänestyksen kautta. Miehet ovat tässä kisassa aktiivisia, mutta naisetkin näyttävät luottavan miehiin. Tehyssä miehiä on jäsenistä 7 prosenttia, mutta valtuutetuista yli 20 prosenttia.
- Johto on sitä mitä jäsenistö tahtoo.
Laitinen-Pesola myöntää, että tasa-arvon kannalta olisi uskottavampaa, jos vallankäyttäjissä olisi tasaisesti miehiä ja naisia. Jotta tähän päästäisiin, naisilla olisi oltava samanlaiset mahdollisuudet kuin miehillä lähteä vaikuttamaan ja edetä näissä tehtävissä. Naiset tuskailevat usein työn ja perhe-elämän vaatimusten puristuksessa ja pohtivat paljon myös omaa osaamistaan ja jaksamistaan.
Joskus on tosin hyväkin, että tasa-arvoasioista puhuu mies. Nehän eivät ole vain naisten asioita, Laitinen-Pesola sanoo.
Miehet jylläävät hyvinkin naisvaltaisten liittojen johdossa. Muun muassa Akavan ylivoimaisesti isointa liittoa eli opettajien OAJ:tä on jo 15 vuotta vetänyt Erkki Kangasniemi, vaikka noin kolme neljäsosaa jäsenistä on naisia. Samoin lähi- ja perushoitajaliitto Superia johtaa Juhani Palomäki.
Keskusjärjestöt miesten käsissä
Sama suunta näkyy palkankeskusjärjestöjen hallituksissa - siellähän istuu nimenomaan jäsenliittojen johtoa.
Kun keskusjärjestöjohto karsitaan pois, SAK:n hallituksen 20 varsinaisesta jäsenestä naisia on kaksi ja työvaliokunnan kahdeksasta jäsenestä samoin kaksi.
STTK:n hallituksen 16 varsinaisesta jäsenestä naisia on neljä ja työvaliokunnan seitsemästä jäsenestä kaksi.
Akavan hallituksen 20 varsinaisen jäsenen joukkoon on valittu kuusi naista. 8-jäsenisessä työvaliokunnassa heitä on kaksi.
Työnantajapuolella ei voida esitellä sen tasa-arvoisempia lukuja. Elinkeinoelämän keskusliiton nykyisessä parikymmenjäsenisessä työvaliokunnassa ei ole yhtään naista. 70-jäsenisessä hallituksessa heitä on viisi.
Kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen puheenjohtajat ovat miehiä.