Lumijokinen Sirkka Kyrö on poikkeus monessakin mielessä. Hän on ainoa uusi valtuutettu, joka saman tien sai tarttua kunnanvaltuuston puheenjohtajan nuijaan.
Toisaalta yhdentoista Oulun lähikunnan kärkipaikoille - kunnanhallituksen tai valtuuston puheenjohtajaksi - valittiin vain neljä naista ja Kyrö on yksi heistä. Keskustalainen, eläkkeellä oleva Kyrö oli kuntansa ääniharava, joten valinta valtuuston puheenjohtajaksi oli luonnollista.
Uudet valtuustot ovat tammikuussa kokoontuneet ensimmäiseen kokoukseensa ja valinneet jäsenet kunnan luottamustehtäviin.
Vuosikymmenien kokemus
Kyröä lukuunottamatta puheenjohtajiston miehittävät kokeneet konkarit: useimmiten valtuustovuosia on takana vähintään toistakymmentä. Pisimpään valtuuston penkkejä on kuluttanut Haukiputaan kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi nyt valittu Matti Roivainen (kok.), jonka jykevä hahmo on kuulunut kalustoon jo 32 vuotta.
Samana vuonna eli 1977 valtuustossa aloitti myös Yli-Iin uuden valtuuston puheenjohtaja Matti Kakko, (kesk.), mutta hän ei ole ollut valtuustossa yhtäjaksoisesti vaan asui välillä Rovaniemellä toimiessaan Lapin sairaanhoitopiirin johtajana.
Nuorimmasta päästä luottamustyövuosissa mittattuna ovat Haukiputaan Eero Halonen (kesk.), Kiimingin Heikki Ketola (kok.), molemmat kunnanhallituksen puheenjohtajia sekä Tyrnävän valtuuston puheenjohtaja Timo L. Kauppi (kesk), joilla kaikilla on takanaan vain yksi valtuustokausi.
Eniten puheenjohtajan paikkoja on edelleen keskustalla, mutta kokoomus sai nyt neljä paikkaa enemmän kuin ennen eli yhteensä viisi. Haukiputaalla, Oulunsalossa, Kempeleessä, Kiimingissä ja Iissä jompi kumpi puheenjohtajista on kokoomuslainen. Hailuodossa valtuuston johdossa on demari.
Suurimmat haasteet
Valtuustokauden suurin haaste kunnassa kuin kunnassa on palvelurakenteen uudistus. Uudet valtuustot joutuvat maaliskuussa päättämään millaisella mallilla edetään.
Haukiputaalla ja Yli-Iissä ratkaistavana on jo kysymys kuntaliitoksesta, muualla tutkitaan erilaisia yhteistyön malleja. Kiimingissä, Muhoksella ja Oulunsalossakin tosin äänet kuntaliitosselvityksen tekemisestä ovat voimistuneet, mutta aivan vielä selvityksen takana ei ole riittävästi valtuutettuja.
Lähikunnissa voimakkaimmin itsenäisyyttä painottava Kempele joutuu sekin selvittämään yhteistyön mahdollisuuksia palvelujen järjestämisessä.
Tuore kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anu Leivo(kok) arvioi, että tätäkin tärkeämpi kysymys Kempeleessä on viime valtuustokaudella käyttöön otettu uusi toimintamalli ja sen omaksuminen. Päätöksenteossa valiokunnat syrjäyttivät lautakunnat, mikä käytännön tasolla mahdollistaa palvelukokonaisuuksien luomisen ilman eri hallintokuntien rajoja ja tuo joustavuutta asiakkaalle.
Oulun eteläpuolisissa kunnissa punnittavana on kaksi erilaista yhteistyön mallia: toinen Oulun suuntaan ja toinen Kempeleen, Tyrnävän, Muhoksen, Limingan ja Lumijoen kesken.
Talouden heikkeneminen ja suuret palvelujen vaatimat investoinnit ovat kuntien yhteisiä huolia. Hailuodossa uuden valtuustokauden suuriin ratkaisuihin kuuluu myös päätös siitä, rakennetaanko siltayhteys vai ei.