"Sanomalehtikielessä naisten ja miesten lisääntynyt tasa-arvo ei juuri näy. Kielellinen epätasa-arvo on paitsi määrällistä myös laadullista", sanoo filosofian maisteri Kaisa Karppinen.
Sanomalehtien mies- ja naiskuvaa Oulun yliopistossa suomen kielen alaan kuuluvassa lisensiaattityössään selvittänyt Karppinen sanoo, että nainen esitetään yksipuolisemmin ja passiivisempana kuin mies ja selvästi sukupuolensa edustajana.
"Nainen kuvataan ulkonäkönsä ja ikänsä, mies tekojensa ja henkisten ominaisuuksiensa mukaan", Karppinen sanoo.
"Siinä mies toimii taloudessa, politiikassa ja yleensä julkisella alueella. Nainen on sanomalehtitekstissä sijoitettu lähinnä yksityisen piiriin."
Karppisen mielestä naisen saavutuksista kerrotaan enimmäkseen kulttuuri- ja urheilusivuilla.