Helsingin hovioikeus on tuominnut murhasta ja vapaudenriistosta elinkautiseen vankeuteen Niko Rauli Joakim Hantusen ja Pedro Avila-Mahkosen, jotka pahoinpitelivät nuoren miehen kuoliaaksi periessään tältä velkoja Helsingin Kumpulassa kesäkuussa 2001.
Käräjäoikeudessa miesten katsottiin syyllistyneen vain vapaudenriistoon, törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen, joista heille langetettiin kymmenen vuoden vankeustuomiot.
Tekohetkellä 23-vuotias Hantunen ja 25-vuotias Avila-Mahkonen kuljettivat 18-vuotiaan uhrinsa väkisin autolla Hantusen asunnolle, jossa he pahoinpitelivät häntä noin kahden tunnin ajan muun muassa potkimalla, lyömällä erilaisilla esineillä, katkomalla sormia ja upottamalla miehen päätä vesiämpäriin.
Oikeudessa todistaneen lääkärin mukaan uhrin kuolinsyy oli häneen kohdistettu väkivalta kokonaisuudessaan. Lääkärin totesi väkivallan olleen kidutuksen luonteista ja poikkeuksellisen raakaa ja julmaa.
Uhrin kuljettamisessa asunnolle avusti kaksi tarkoitusta varten palkattua miestä, jotka eivät osallistuneet pahoinpitelyyn.
Hovioikeus tuomitsi heidät yhdeksäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen avunannosta vapaudenriistoon.
Käräjäoikeudessa toinen avustajista selvisi seitsemän kuukauden ehdollisella vankeudella ja toinen päiväsakoilla.
Molemmat vakuuttivat olleensa tietämättömiä siitä, mitä kuljetettavalle aiottiin perillä tehdä.
Murhasta tuomion saaneet selittivät pahoinpidelleensä miestä yrittäessään periä tältä vajaan 90 000 euron suuruista velkaa. He pakottivat uhrin soittamaan asunnolta muun muassa isälleen saadakseen tämän maksamaan velan.
Isän todistuksen mukaan hänelle ei kuitenkaan annettu mitään ohjeita, miten rahat pitäisi miehille toimittaa.
Muutenkin velkojen periminen oli oikeudessa todetun mukaan epämääräistä, sillä miehillä ei ollut toteuttamiskelpoista suunnitelmaa rahojen saamiseksi.
Molemmat murhasta syytetyt myönsivät syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn ja Hantunen myös törkeään kuolemantuottamukseen. He kiistivät kuitenkin yrittäneensä tappaa uhriaan.
Molemmat kertoivat olleensa hämmästyneitä, kun mies kuoli asuntoon jonkin ajan päästä pahoinpitelyn loppumisesta.
Hovioikeuden mukaan miesten täytyi kuitenkin ymmärtää kaikkien aiheuttamiensa vammojen yhdessä varsin todennäköisesti johtavan kuolemaan.
Oikeus arveli silti, ettei alkuperäisenä tarkoituksena ollut surmaaminen.
Miehet joutuvat maksamaan uhrin vanhemmille korvauksia henkisestä kärsimyksestä. Poikansa kanssa asuneen isän korvaukset ovat 13 000 euroa ja muualla asuneen äidin 6 000 euroa.