Mic­ro­po­lis laa­jen­taa ver­kos­toaan

Iin Micropoliksesta aiotaan kehittää entistä laaja-alaisempi ja tunnetumpi teknologiakeskittymä.

Micropoliksen hallituksen puheenjohtaja Maarit Tihinen ja toimitusjohtaja Ari Alatossava seuraavat vierestä, kun projektijohtaja Jouko Strand esittelee fotoniikan sovelluksia - kannettavan tietokoneen näyttöä ja muistitikkua.
Micropoliksen hallituksen puheenjohtaja Maarit Tihinen ja toimitusjohtaja Ari Alatossava seuraavat vierestä, kun projektijohtaja Jouko Strand esittelee fotoniikan sovelluksia - kannettavan tietokoneen näyttöä ja muistitikkua.

Iin Micropoliksesta aiotaan kehittää entistä laaja-alaisempi ja tunnetumpi teknologiakeskittymä. Mikroelektroniikan osaamisen ympärille Iihin 1997 perustetun kehitysyhtiön tavoitteena on olla vuoteen 2013 mennessä valtakunnallisesti merkittävä teknologiakeskittymä, joka kehittää uuteen teknologiaan ja osaamiseen perustuvaa yritystoimintaa koko Oulun seudulle, esitteli toimitusjohtaja Ari Alatossava Micropoliksen uudistettua strategiaa tiistaina Oulussa.

Micropolis on jo hakeutunut hankkeisiin ja verkostoihin, joiden avulla Oulun seudulle uskotaan syntyvän uutta liiketoimintaa. Tavoitteena on tukea uuden osaamisen syntymistä ja sen hyödyntämistä yritystoiminnassa erityisesti mikro- ja nano- sekä ympäristöteknologioissa.

Teknologiakeskus on mukana esimerkiksi Oulu Innovation Oy:n hallinnoimassa ja valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan kuuluvassa mikro- ja nanoteknologian klusterissa.

Kesällä alkoi kaksivuotinen fotoniikaan liittyvä EU-hanke, jossa Micropolis on mukana ainoana suomalaisosapuolena. Muut hankekumppanit ovat Saksasta, Ranskasta, Espanjasta ja Puolasta.

"Oulun seudulla toimii paljon pienyrityksiä, joiden pitäisi saada alan osaamista käyttöönsä nykyistä tehokkaammin. Roolimme on toimia tässä välittäjäorganisaationa", Alatossava luonnehtii.

Fotoniikkahankkeen virallinen nimi on "teknologiatiekarttojen kehittäminen fotoniikkaan liittyen ja niiden teollinen hyödyntäminen pkt-yrityksissä".

"Fotoniikka tarkoittaa valon valjastamista ihmisen hyödynnettäväksi", projektijohtaja Jouko Strand selventää käsitehirviötä.

Fotoniikan sovelluksia ovat tietokoneiden litteät näytöt, muun muassa terveydenhoidossa käytettävät laserlaitteet, aurinkokennot, viivakoodinlukijat, cd- ja dvd-laiteet, led-lamput sekä optiset anturit ja kuidut. Kymmenen viime vuoden ajan teknologian käyttö on vain kasvanut, ja alan näkymät ovat edelleen hyvät, Strand arvioi.

Euroopan komissio luokittelee fotoniikan yhdeksi Euroopan strategiseksi avainteknologiaksi.

Fotoniikan tuotanto on Euroopassa suuruusluokaltaan verrattavissa mikroelektroniikkaan - kolme vuotta sitten se oli 43,5 miljardia euroa.

"Tiekarttojen tehtävänä on tunnistaa teknisesti ja taloudellisesti lupaavat kehitystulokset, yhdistää uusin tieto teollisuuden suunnittelemiin tuotteisiin sekä tukea niiden soveltamista kaupallisesti", projektijohtaja summaa.

EU-hankkeessa keskitytään arvioimaan tulevia teollisuuden tarpeita ict-, terveys- ja hyvinvointi-, ympäristö- ja turvallisuusaloilla.

Euroopan mittakaavassa Suomi ei ole kovinkaan merkittävä fotoniikan tekijä. Vuoden 2005 tietojen mukaan alan yritysten määrässä miljoonaa asukasta kohden Suomi oli vasta yhdeksäs. Kolmen kärkeen rynnivät Hollanti, Ruotsi ja Tanska. Alan tutkimuksen rahoittamisessa Suomi ylsi kuitenkin kolmannelle sijalle.

Ilmoita asiavirheestä