Mic­ro­cell kulkee vas­ta­vir­taan – alan vai­keu­det eivät hidasta kasvua

Takseja tulee ja menee, ovet käyvät, suomenkieliseen sorinaan sekoittuu englantia ja ruotsia. Paikkana ei ole Nokian Espoon pääkonttori eikä edes Oulunsalon lentokenttä, vaan hieman syrjässä Niittyarolla sijaitseva Microcellin Oulun yksikkö.

Takseja tulee ja menee, ovet käyvät, suomenkieliseen sorinaan sekoittuu englantia ja ruotsia. Paikkana ei ole Nokian Espoon pääkonttori eikä edes Oulunsalon lentokenttä, vaan hieman syrjässä Niittyarolla sijaitseva Microcellin Oulun yksikkö.

Yrityksen tai nykyään konsernin pääkonttorin siirtyminen kuukausi sitten Oulusta Sveitsin Zugiin ei ole hiljentänyt suinkaan Oulun Microcelliä. Konsernin pääjohtaja Anders Torstenssonkaan ei ole pohjoista tukikohtaa jättänyt, vaan kiirehtii kokouksesta toiseen pahasti päivän minuuttiaikataulusta jäljessä.

Kiire on osoitus yhtiön kovasta kasvusta ja siitä, että yhtiön noin 600 työntekijällä riittää töitä.

”Yrityksen kasvu on yksi meidän tärkeimmistä haasteistamme”, muotoilee Torstensson.

Uusien teknologioiden tunteminen ja tuulien haisteleminen ovat sopimussuunnittelusta ja suurten matkapuhelinvalmistajien työtilauksista riippuvaiselle yritykselle luonnollisesti myös tärkeitä mittareita. Torstensson myöntää, että yhtiössä tehdään myös umts-töitä, vaikkei siitä mitään kultakaivosta odotetakaan.

”Jää nähtäväksi, milloin umts todella valtaa markkinoita. Tuskin tänä tai ensi vuonna.”

Umtsin sijasta Torstensson puhuukin esimerkiksi Yhdysvalloissa käytössä olevan edge-matkapuhelinjärjestelmästä, joka liikkuu jossain gprs:n ja umtsin välillä.

”Meille on tärkeää investoida sellaisiin uusiin teknologioihin, jotka ovat käytössä pian”, Torstensson painottaa.

Kiinan markkinat avautuivat

Samalla kun Microcell ilmoitti pääkonttorinsa siirtämisestä Oulusta Sveitsiin, kertoi yhtiö ostaneensa Ericssonin enemmistöosuuden kiinalaisesta matkapuhelimia valmistavasta yhteisyrityksestä.

Microcell on nyt yksi kahdeksasta ulkomaalaisesta yrityksestä, jolla on Kiinassa lupa valmistaa ja myydä matkapuhelimia.

”Nokia, Motorola, SonyEricsson, Siemens, Philips, pari japanilaista merkkiä ja sitten Microcell. Tämä on meille valtava mahdollisuus, sillä uusia myynti- ja valmistuslisenssejä ei välttämättä uusille ulkomaalaisille yrityksille enää myönnetä”, Torstensson kertoo.

Microcell iskeytyi Kiinaan siinä vaiheessa, kun Ericsson oli järjestelemässä Kiinan toimintojaan uusiksi. Ericssonilta Microcellille siirtynyt Torstensson tunsi kiinalaisen kumppanin Pandan jo Ericssonin ajoiltaan eikä yhtiö epäröinyt ostaa Ericssonin osuutta.

”Tunnen Pandan ja siellä työskentelevät ihmiset oikein hyvin. Erilaisten yrityskulttuurien yhdistäminen on silti aina haaste. Olemme yrittäneet saada ihmisiä puhumaan toistensa kanssa ja ymmärtämään, mitä missäkin tehdään. Monille täällä Suomessa on ollut yllätys kuulla, kuinka korkea koulutustaso Kiinassa on. Myös Kiinassa on ehditty kuukauden aikana havaita, kuinka hyvät tekniset taidot meillä Microcellillä on. Hekin olivat luonnollisesti huolissaan siitä, että pieni yritys ostaa heidät”, Torstensson kertoo.

Ostohetkellä kiinalaisyrityksen valmistuskapasiteetti oli 3,5 miljoonaa puhelinta vuodessa, mikä Torstenssonin mukaan antaa hyvän pohjan tulevaisuutta silmälläpitäen.

”Se ei vain ole riittävä määrä. Pandan ongelmana on ollut se, että he myivät aikaisemmin Ericssonin puhelimia, mutta usein hyvin vanhoja malleja. Me muutamme tätä toimintapolitiikkaa niin, että kehitämme kokonaisen uuden tuoteperheen Pandalle.”

Yritys kasvaa Suomessakin

Torstensson myöntää, että Kiinan kauppojen ja etenkin pääkonttorin siirron jälkeen Oulussakin on kyselty, mihin yhtiö siirtää painopistettään ja unohtuuko pohjoinen ilmansuunta ja yrityksen syntysija Oulu.

”Kun työt ovat jatkuneet kuten ennenkin, niin huolet ovat haihtuneet. Sveitsiin muuttaa hyvin rajoitettu määrä rahoitustoiminnoista vastaavia henkilöitä, sillä haluamme päästä lähemmäs Euroopan rahamarkkinoita. Kaikki tutkimus- ja kehitystyö jatkuu Oulussa ja muissa Suomen yksiköissä”, Torstensson vakuuttaa.

Oulun lisäksi Torstensson puhuu etenkin Turun ja Kuopion Microcell-yksiköiden kasvattamisesta.

”Koska haluamme pysyä asiakkaiden lähellä, vakiinnutamme myös Kööpenhaminan toimintoja, mutta suurin kasvu on Suomessa. On tärkeää, ettemme jaa voimiamme liian moniin paikkoihin. Infrastruktuurinkin kannalta meidän sijaintipaikkamme ovat tällä hetkellä hyvät”, sanoo Microcellin pääjohtaja Anders Torstensson.

Julkisuuskuva täysin uusiksi

Vuonna 1997 perustettu Microcell oli vielä viime kevääseen asti hiljaisen, hieman salaperäisen yrityksen maineessa. Kesää kohti yhtiö alkoi antaa itsestään entistä enemmän tietoa, julkaista uutisia ja elokuun lopussa yrityksen verkkosivut vaihdettiin yhdessä yössä lähes tulkoon kaiken mahdollisen kertoviksi.

”Haluamme kertoa itsestämme, koska olemme vakiinnuttaneet toimintamme. Olemme saaneet lisää asiakkaita ja olemme saaneet alalta kiinteämmän perustan. Ajattelen myös niin, että me olemme jo sen kokoinen yritys, että ympäröivälle yhteiskunnalle on tärkeää tietää, mitä me teemme. Meidän toiminnastamme kertominen on tärkeää paitsi esimerkiksi oululaisille, mutta myös meidän omille työntekijöillemme, yhteistyökumppaneillemme ja asiakkaillemme”, Anders Torstensson kertoo.

Kaikkea yhtiö ei voi vieläkään kertoa, sillä esimerkiksi SonyEricssonin ja Pandan lisäksi muista matkapuhelinasiakkaistaan Microcell ei ole vielä puhunut.

”Me olemme työskennelleet muidenkin maailmanmerkkien kanssa, mutta emme voi puhua mistään nimistä. Toivottavasti voimme lähikuukausien aikana julkistaa uusien asiakkaiden nimiä”, sanoo Torstensson.

Ilmoita asiavirheestä