Metsureista voi tulla lähivuosina pula, kun melko iso osa nyt työiässä olevista on jäämässä eläkkeelle. Jo nyt Oulun alapuolisilla lakeuksilla on pulaa metsureista. Heistä yhä suurempi osa työskentelee yrittäjänä. Alan kausiluonteisuus ja huono imago koetaan yrittäjyyden eräiksi kompastuskiviksi.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan yksikössä on tehty esiselvitys metsuri- ja luonnonhoitoyrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen mukaan metsuriyrittäjyyteen liittyvien ongelmien selvittäminen vaatii kehittämistä.
Raportissa esitetään, että metsuriyrittäjyyden kehittämiseksi aloitetaan yksi maakunnallinen ja kaksi seutukunnallista hanketta.
Niiden tavoitteita ovat yrittäjyyden edellytysten parantaminen, yrittäjien määrän lisääminen ja yrittäjyyden kynnyksen madaltaminen, työn ympärivuotisuuden ja monipuolisuuden lisääminen, palvelujen markkinoinnin tehostaminen, yhteistyöverkostojen luominen ja kumppanuus, yrittäjien osaamisen jatkuva kehittäminen sekä ammatin imagon parantaminen.
Metsuripula pahin Oulun eteläpuolella
Pohjois-Pohjanmaalla palkkatyössä olevia metsureita on merkittävästi enää vain Metsähallituksella ja metsänhoitoyhdistyksillä sekä jonkin verran isoilla metsäyhtiöillä.
Kaikki työnantajat ovat yhtä mieltä siitä, ettei uusia metsureita oteta palkkatyöhön sen jälkeen, kun nykyiset jäävät eläkkeelle, vaan siirrytään käyttämään metsuriyrittäjien palveluita.
Tällä hetkellä metsuriyrittäjiä työllistävät eniten metsänhoitoyhdistykset.
Arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on noin 80 päätoimista metsuriyritystä, joista 8 on osuuskuntia. Yrityksissä ja osuuskunnissa työskentelee noin 145 metsuria. Eniten metsuriyrittäjiä ja -osuuskuntia on Oulun pohjoispuolella ja Koillismaalla.
Puutetta metsuriyrittäjistä, ja metsureista yleensä, on Oulun eteläpuolisilla alueilla.
Metsuriyrittäjistä puolet on 40-50-vuotiaita ja neljännes yli 50-vuotiaita.
"Muutaman vuoden päästä melko moni on jäämässä eläkkeelle. Harva pääsee eläkeikään asti terveenä työn raskauden vuoksi", kertoi lehtori Raili Hokajärvi Oulun seudun ammattikorkeakoulusta.
Pahimpia metsuriyrittäjyyteen liittyviä ongelmia ovat yrittäjien itsensä mielestä kausiluonteisuus, alhainen ansiotaso, työn hinnoittelun vaikeus, sosiaaliturvan puute, kilpailu markkinoista, markkinoinnin vaikeus, yhteistyökumppaneiden tietämättömyys metsuriyrittäjyydestä sekä alan huono imago.
Työssä viihdytään
hyvin
Varsinkin huono imago nousi selvityksessä esille. Hokajärven mukaan nuoria on vaikea houkutella alalle.
"Ala tunnetaan huonosti. Mielikuvan mukaan työ on raskasta ja yksinäistä metsässä puurtamista."
Metsuriyrittäjät kuitenkin viihtyvät työssään. "Tätä kuvaa ei vain saada vietyä ulospäin. Asiaa on pyrittävä kohentamaan tiedottamisella."
Ongelmana on sekin, että metsänomistajat eivät tiedosta hoitotyön tärkeyttä.
"Siitä ei tule rahaa suoraan, mutta se on satsausta tulevaisuuteen. Työkohteiden löytäminen yhdessä metsänhoidonyhdistysten kanssa onkin tärkeää."
Metsuriyrittäjiä työllistävät pitävät pahimpina ongelmina metsuriyrittäjien vähäistä määrää, vaikeutta löytää uusia yrittäjiä sekä tiedon puutetta yrittäjistä ja heidän palveluistaan.
Kuusamossa toimii kolme metsuriosuuskuntaa, joissa noin 20 jäsentä.
"He ovat pääosin meidän hommissamme sulan maan aikana. Palkkalistoilla meillä on vuosittain pari metsuria, yleensä istutuksessa", kertoi Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen vt.. toiminnanjohtaja Vesa Orjasniemi.
Yhteistyö yhdistyksen ja yrittäjien kesken on toiminut hyvin. Yrittäjien ikärakenne on Orjasniemen mukaan kuitenkin huolestuttava.
Hänen mukaansa nuoria on vaikea houkutella alalle, jossa on pakollinen tauko paksun lumen aikana.
"Nuoren ihmisen on vaikeaa rakentaa elämää tuollaisen varaan. Elää täytyy talvellakin", Orjasniemi toteaa.