Keskellä normaalia arkipäivää Metsokankaan monitoimitalossa vierailevan on vaikea uskoa, että talossa todellakin on 400 lasta. Luokista ja päiväkodista ei kuulu hiiskaustakaan, paitsi siellä, missä ovi on tarkoituksella auki. Suurin ääni taitaa olla toimittajan kengänkorkojen kopse. Olisi pitänyt ottaa mallia lapsista ja jättää kengät kuraeteiseen.
Melu on minimissään, eikä sen saavuttamiseksi ole tarvinnut turvautua sotilaalliseen kuriin vaan hyvään suunnitteluun ja kunnolliseen, ääntä vaimentavaan akustiikkaan.
Koulujen ja päiväkotien normaali toiminta aiheuttaa yllättävän paljon melua. Tuolit kolisevat, pulpetinkannet paukkuvat, ilmastointi hurisee ja kupit ja lautaset kalisevat. Käytävillä rymisevät sadat kenkäparit, ovia auotaan ja suljetaan, puheen porina heijastuu kaikuina sieltä ja täältä.
Metsokankaalla on toisin. Koulun rehtori Kalle Komulainen ja päiväkodin johtaja Sirpa Tenhu esittelevät ylpeänä vasta vihittyjä tiloja ja kekseliäitä ratkaisuja.
Metsokangas on kengätön koulu
Kaikki alkaa jo ulko-ovelta. Metsokangas on kengätön koulu, jonka käytävillä juostaan sukkasillaan tai tossut jalassa. Kengät jätetään kunnollisiin kuraeteisiin, eikä käytävillä kopise. "Sisäilmakin on parantunut", huomauttaa Tenhu.
Sisääntuloja on useita, joten kaikki eivät syöksy sisään kerralla. Sekin on auttanut.
Koulu on rakennettu siten, että lapset opiskelevat ikäryhmittäin omissa soluissaan. Tämä auttaa omalta osaltaan äänikuorman tasaisempaa jakautumista.
Käytävät ovat leveitä ja luokkatilat voidaan jakaa tarpeen mukaan. Luokissa ei kenenkään tarvitse huutaa, ei edes opettajan, sillä akustisten kattolevyjen ansiosta vähempikin kuuluu takariviin saakka.
Avattavien pulpettien sijaan on pöytätasoja. Tuolin tai pöydän siirtely sujuu äänettömästi, kun niiden jaloissa on vaimentavat pallukat.
Ovet ovat useimmiten lasia, joten välttämättä niitä ei tarvitse avata, jotta näkisi, mikä luokassa on tilanne.
Ei puuroa
jumppasalissa
Ruokailutilassa, aulassa ja voimistelusalissa äänimaailmaa on säädetty kattoon asennetuilla akustiikkalevyillä. Voimistelusalin seinissä on puiset rimalevyt, joiden raot hajottavat äänen. Äänet eivät siis ampaise seinästä takaisin ja sekoitu puuroksi. Lattia on tavallista pehmeämpää materiaalia.
"Vihkiäisjuhlassa takarivissäkin tuntui kuin puheen pitäjä olisi ollut vieressä", kertoo Komulainen.
Jos saman esittää numeroilla, niin salin jälkikaiunta-aika on vain noin yksi sekunti, kun se voi pahimmillaan olla "perinteisessä" voimistelusalissa jopa neljä sekuntia, kertoo akustiikkaan erikoistuneet Ecophonin aluemyyntipäällikkö Jouko Savolainen.
Luokanopettaja Petri Korpi on työskennellyt Metsokankaalla tämän syksyn. "Kyllä eron huomaa. Esimerkiksi oma äänenkäyttö on erilaista, ääni ei rasitu", hän kehuu.
Myös oppilaat
viihtyvät
Rauhallisessa ympäristössä viihtyvät myös oppilaat. Keskittymiskyky on selvästi parempi.
Yleisimpiä melusta aiheutuvia ongelmia ovat puheen kuulemisen vaikeus, keskittymishäiriöt, unihäiriöt ja vastustuskyvyn heikkeneminen. Lapsillekin voi tulla äänioireita, jos he joutuvat huutamaan saadakseen äänensä kuuluville.
Aiemmin koulujen ja päiväkotien suunnittelussa melua ei noteerattu juuri mitenkään, mutta Savolainen kertoo, että nykyään siihen kiinnitetään jo paremmin huomiota. Parantamisen varaa toki on.