Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamista valmistelleessa Metso-toimikunnassa mukana olleet luonnonsuojelujärjestöt ovat suivaantuneita ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriöiden tapaan kertoa ohjelman edistymisestä.
Järjestöjen etukäteispyynnöstä huolimatta ne torjuttiin perjantaina Helsingissä pidetystä tiedotustilaisuudesta. Sen annista vastasivat ministeriöt keskenään.
Järjestöt ovat arvostelleet ohjelmaa erityisesti siitä, että se lykkää olennaiset ja kiireelliset suojelutoimet vuoteen 2007.
Suomen luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntija Sini Harkki kokee ministeriöiden käyttäytymisen vähintään erikoiseksi.
"Ehkä ne halusivat kertoa asioista ilman luontojärjestöjen kritiikkiä", hän sanoo.
Harkki toivoo keskusteluyhteyden kuitenkin paranevan. Suojelujärjestöt pysyvät hänen mukaansa jatkossakin kuuloetäisyyden päässä.
Projektipäällikkö Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä torjuu Harkin epäilyt.
"Muitakaan Metso-toimikunnan jäseniä ei oltu kutsuttu. Seminaarit ja keskustelut ovat asia erikseen. Niihin voivat osallistua kaikki", Kuusinen sanoo.
Ohjelman valmistelua on arvosteltu myös Pohjois-Suomessa. Metso-toimikuntaa nimettäessä mukaan ei kelpuutettu yhtään pohjoisen edustajaa, vaikka Oulun läänin länsiosa ja niin sanottu Lapin kolmio ovat mukana sen tarkastelussa.
Ohjelma etenee
Valtion mailla Metsoa jo toteutetaan. Metsähallituksella on menossa kaikkiaan 16 metsien ja soiden ennallistamishanketta eri puolilla Suomea. Pohjois-Suomessa kohteita on Litokairassa, Iin Satakarissa ja Rahjan saaristossa.
Litokairassa ennallistetaan suoalueita ja Satakarissa ja Rahjassa perinnebiotooppeja. Työt saadaan valmiiksi vielä tänä vuonna.
Muitakin kohteita suunnitellaan, mutta töiden aloittamisajankohta on vielä avoin.
Metso-toimikunnan lanseeraaman niin sanotun luonnonarvokaupan kokeilu alkaa ensi kesänä Satakunnassa. Kokeilusta saatujen kokemusten perusteella sitä tullaan laajentamaan myös Pohjois-Suomeen.
Luonnonarvokaupassa maanomistaja tekee valtion kanssa vapaaehtoisen sopimuksen luonnonarvojen ylläpitämisestä tai lisäämisestä. Ympäristöministeriössä määritellään myöhemmin keväällä ne arvot jopista sopimuksia tehdään.
Luonnonarvokauppaan on varattu valtion tämän vuoden talousarvioon 200 000 euroa.
Rahaa löytyy
Kestävän metsätalouden rahoituslakiin ollaan myös valmistelemassa muutoksia monimuotoituusohjelman tarpeisiin sekä energiapuun käytön edistämiseen. Metsäluonnon hoidon määrärahoja on määrä nostaa kahdeksaan miljoonaan euroon vuoteen 2007 mennessä.
Varoilla toteutetaan metsäluonnon hoitohankkeita ja maksetaan ympäristötukea.
Putteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien tutkimukseen on varattu miljoona euroa tälle vuodelle. Tutkimushankkeita on kaikkiaan 17.
Ympäristöministeriö selvittää myös Suomen liito-oravakannan koon vuosina 2003-2005.
Tiukat vaatimukset
Suojelujärjestöt vaativat edelleen Etelä-Suomen metsien suojelutason nostamista nykyisestä kahdesta viiteen prosenttiin vuoteen 2010 mennssä. Vaatimus koskee myös Oulun läänin länsiosaa ja Lapin kolmiota.
Järjestöjen itsensä tekemien laskelmien mukaan tämän noin 400 000 hehtaarin laajuisen alueen suojelun hinnaksi tulisi yli 400 miljoonaa euroa.
Metso-toimikunta ei esittänyt suojelulle minkäänlaisia ajallisia tai määrällisiä tavoitteita. Ohjelma korostaa vapaaehtoisuutta: luonnonarvokauppaa, tarjouskilpailua ja metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistyöverkostoja, joiden toteuttamiseen valtio osallistuisi rahallisesti.
Luonnonsuojelulakiin perustuvan metsiensuojeluohjelman tarpeesta tulee toimikunnan mielestä päättää vuonna 2007, kun siihen mennessä toteutettujen toimien vaikutus metsäluonnon monimuotoisuteen on selvitetty.
Metso-toimikunnan puheenjohtaja, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi on jo ehtinyt toppuutella pohjoissuomalaisia pelkäämästä uusia mittavia suojeluohjelmia. Niitä ei ole luvassa.
Hautojärven mukaan suojelun painopiste tulee jatkossa olemaan Suomen maantieteellisessä etelässä, jossa suojelun tarve on kiistaton.