Koillismaalla ja Etelä-Lapissa tehty laaja metsotutkimus kumoaa ainakin osin vanhan myytin, jonka mukaan metsien kuningaslintukannan harvenemista olisi vauhdittanut eniten vanhojen metsien väheneminen.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä useiden yliopistojen kuusivuotisessa tutkimuksessa on havaittu, että metso sopeutuu ja kotiutuu hyvin 30-40 vuoden ikäisiin kasvatusmetsiin. Nuorista metsistä löytyy yhtä lailla soitimia kuin varttuneemmistakin metsistä.
Aaltoliikettä tekevän metsokannan kehittymisessä on silti vielä monta arvoitusta. Rktl:n kannanarviointipäällikkö Pekka Helle sanoo, ettei varmuudella voida päätellä, miten hyvin nuorissakin metsissä olevat soidinpaikat turvaavat metsojen lisääntymisen.
"Vaikka kukkoja on monilla soidinpaikoilla, sitä ei voida sanoa, mikä on niiden tuottavuus", Pekka Helle arvioi keskiviikkona metsotutkimuksen päätösseminaarissa Pudasjärvellä.
Rktl:n tutkimusprofessori Harto Lindén sanoi, että metsätaloutta ei voi syyllistää metsokannan harvenemisesta. Hänen mukaan ongelmana kuitenkin on se, että metsätaloudelta puuttuu valtakunnallinen suunnittelu.
Hänen mielestään metsokannan turvaamiseksi pitäisi perustaa valtakunnan rajat ylittävät käytävät Venäjälle ja Ruotsiin. Lindénin mukaan tämä ei tarkoittaisi uusia suojeluohjelmia, vaan ratkaisulla varmistettaisiin laajempien metsävaltaisten alueiden säilyminen.
Lue lisää torstain Kalevasta!