Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirit hoitivat omat velvoitteensa ja nipistivät maamme hirvimäärää vajaalla 30 000 yksilöllä viime vuoden hirvijahdin aikana. Kannan pienenemiseen pohjoisessa se ei kuitenkaan riitä.
Oulun riistanhoitopiirin tavoitteena oli leikata kantaa 2 000 hirvellä, mutta se olisi vaatinut 16 000 yksilön tappamista. Saalis jäi alle 14 000 hirveen.
"Kaatoprosentti oli lähes 95, mikä oli ihan odotettu lukema. Kanta pysyi nyt täsmälleen samana", riistapäällikkö Keijo Kapiainen tunnustaa.
Kapiainen epäilee, että hirvikanta on ollut kovempi kuin seurantatulokset ovat osoittaneet. Siihen riistapäällikkö on tyytyväinen, että naaraita ammuttiin viime syksynä riistanhoitopiirin alueella enemmän kuin edellisvuotena. Vasatuotannon pitäisi siis laskea.
"En ole huolestunut kannasta, sillä se laskee jatkossa. Ensi syksylle lupamäärää nostettaneen, mutta se riippuu tietysti anomuksista. Metsä- ja liikennevahingot laskivat riistanhoitopiirin alueella", Kapiainen tietää.
Hän pelkää kuitenkin hirvien toukokuista vaellusta kesälaitumille esimerkiksi Oulun alueella. Jatketut hirviaidat toimivat pahimmillaan johdeaitoina; kolareita on siis luvassa.
Metsävahinkoihin satoja tuhansia euroja
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus haluaisi, että talvehtiva hirvikanta laskisi kahteen hirveen tuhatta metsähehtaaria kohti. Riistanhoitopiiri puhuu tavoitteenaan alle kolmesta yksilöstä tuhannella metsähehtaarilla. Nyt hirviä on 4-4,5 per laskennallinen alue.
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella hirvien aiheuttamat metsävahingot nielaisivat viime vuonna 400 000 euroa. Vaalassa oli lisäksi lähes 200 000 euron vahinko 4 000 hehtaarin yhteismetsäalueella. Kapiaisen mielestä vahingot eivät ole kohtuuttomia - ei vaikka kymmenellä kertoisi.
"Myyrät, myrskyt, lumituhot... Ne tekevät isoimmat haitat. Hirvi ei ole pahin, vaikka se nostetaan usein esille. Yksittäisillä isännillä on tietysti kestämistä, mutta korvausjärjestelmät ovat hyvät", Kapiainen vakuuttaa. Selvitysten mukaan vain 10-15 prosenttia hirvituhoista päätyy korvattavaksi.
Vaikka Kainuun riistanhoitopiirissä lahdattiin ennätysmäärä 5 400 hirveä, kanta on liian suuri riistapäällikkö Jukka Keräsen mielestä.
"Metsävahingot olivat korkeammat kuin koskaan. Sen takia kantaa pitäisi leikata", Keränen toteaa. Vahingot olivat rahassa mitattuna 230 000 euroa. Ne kohdistuivat 600 hehtaarin alueelle.
Hirvikolarit pysyivät ennallaan eli 125 rysäyksessä. Riistanhoitopiirin sisällä pahimmat alueet ovat Paltamo sekä Kajaanin seutu, jossa liikenteen vilkkaus aiheuttaa ongelmat.
"Hirvikannan nousu taittui pari vuotta sitten ja kääntyi laskuun, mutta lasku on ollut hyvin lievää", Keränen tuskailee.
Lapin riistanhoitopiirissä kaadettuja nelijalkaisia oli noin 10 500. Lupien käyttöaste oli 95 prosenttia. Lapissa on riistapäällikkö Teuvo Eskolan mukaan joko sopivasti tai liikaa hirviä, riippuen alueesta.
"Eteläinen ja läntinen osa ovat piirin pahimmat paikat", Eskola sanoo.
Metsävahingot kohosivat rutkasti, jopa 40 prosenttia. Hirvivahinkoalueita oli yksityismetsissä 1 400 hehtaarilla. Kolareita rysähti 131. Niissä oli hienoista laskua.
"Lappiin pitäisi saada lentolaskennat, jotta hirvikannan koko selviäisi. Lupakiintiöt ovat jääneet liian pieniksi juuri tämän takia", Eskola uskoo.