Helsinki
Iso joukko saksalaisia lehdenkustantajia saapuu tänään Suomeen metsähallitukseen vieraaksi kuulemaan Suomen vanhojen metsien suojelusta. Isäntänä toimii metsähallituksen pääjohtaja Jan Heino.
Ympäristöjärjestö Greenpeace on kampanjoinut Saksassa Suomen vanhoista metsistä ja esittänyt, että varsinkaan Pohjois-Suomessa niitä ei suojella tarpeeksi.
Valtion metsistä vastaava metsähallitus on kutsunut noin 30 henkilöä pääkonttoriinsa Vantaalle tapaamiseen, jossa kerrotaan, miten metsiä hoidetaan ja suojellaan. Tilaisuuteen on tulossa saksalaisten lehtitalojen ja Greenpeacen lisäksi myös suomalaisten metsäyhtiöiden, Puuliiton ja metsäkoneyrittäjien edustus.
"Me kaikki kannatamme metsien suojelua ja teemme siinä kaiken voitavamme. Järjestöjen kuten Greenpeacen arvostelu kohdistuu suomalaista päätöksentekojärjestelmää kohtaan. Pohjois-Suomen kiistellyt alueet ovat Metsähallituksen maita, mutta kritiikki ja painostus kohdistuvat suomalaisiin metsäyhtiöihin ja niiden asiakkaisiin Saksassa", selvittää Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Poranen.
Suomessa Euroopan tiukinta suojelua
Metsäteollisuus muistuttaa, että Suomessa 6,6 prosenttia metsämaasta on tiukan suojelun piirissä, kun Ruotsissa vastaava luku on vain 2,5 prosenttia.
Saksassa tiukan suojelun piiriin kuuluu vain 0,24 prosenttia metsistä.
"Keski-Euroopassa ei ehkä kaikissa piireissä ymmärretä, kuinka tärkeää metsäteollisuus on Suomen kansantaloudelle ja kuinka tärkeitä metsätulot ovat maaseudulla. Suomessa metsiensuojelu on otettu vakavasti. Se on herkkä ja vaikea asia. Suomessa metsät ovat suurimmaksi osaksi yksityisomistuksessa ja sitäkään ei maan rajojen ulkopuolella aina tiedetä. Monilla metsänomistajilla on taas muistissa Natura-kokemukset eli liikumme kaiken kaikkiaan hyvin herkällä tunnealueella", arvoi johtaja Hannu Valtanen, joka vastaa Metsäteollisuus ry:ssä luonnonvaroista ja metsäpolitiikasta.
Hän painottaa, että järjestönä Metsäteollisuus haluaa jakaa vain tietoa, koska varsinaisesti Greenpeacen kritiikki kohdistuu Suomen hallituksen metsiensuojelupolitiikkaa vastaan.
Saksalaisten lehdenkustantajien säikähtämistä Valtanen selittää sillä, että Greenpeacen asema Saksassa on aivan toinen kuin Suomessa. "Greenpeace on Saksassa arvostettu ympäristökeskustelija, jonka kanssa ei haluta vaikeuksia."
Aikakauslehtien liiton toimitusjohtaja Matti Ahtomies muistuttaa, että saksalaiset kustantajat joutuivat jo 1990-luvun alussa painostuksen ja korttikampanjoiden kohteeksi.
"Saksassa katsotaan koko lehdentekemisen prosessia, metsästä paperiksi ja painetuksi lehdeksi, ympäristönsuojelun vinkkelistä. Se on siellä vakava asia ja myös Suomessa pitää asiaan suhtautua vakavasti", sanoo Ahtomies.
Ruotsi säästynyt hyökkäyksiltä
Ruotsi on saanut köllötellä rauhassa luontojärjestöjen metsähyökkäyksiltä, kun Suomessa kahakoita on esiintynyt hyvin usein.
"Suomi on Euroopan suurin paperin ja kartongin viejä. Suomen metsäteollisuus antaa kuin kasvot Euroopan metsäteollisuudelle. Suomalaiset metsäyhtiöt ovat isoja tekijöitä Saksassa", arvioi Poranen maiden erilaista kohtelua.
Merkitystä lienee myös sillä, että Suomi ja suomalaiset metsänomistajat eivät ole hyväksyneet luontojärjestöjen vaatimaa sertifiointiohjelmaa FSC:tä (Forest Stewardship Council - Hyvän metsänhoidon neuvosto).
Suomeen on rakennettu oma paikallisia olosuhteita korostava metsäsertifiointijärjestelmä FFCS (Finnish Forest Certification System), joka otettiin käyttöön talvella 1999. Suomalainen järjestelmä on puolestaan kytketty yleiseurooppalaiseen metsien sertifiointijärjestelmään PEFC (Pan European Forest Certification), jolla on oma tuotemerkki.
Ruotsin metsistä puolestaan noin puolet kuuluu FSC-järjestelmään.