Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman, lyhyemmin Metson, ensimmäinen vuosi on takana. Suurimmilla toteutuneilla toimilla voinee ylpeillä Metsähallitus, joka teki viime vuonna luonnonsuojelualueilla ennallistamis- ja luonnonhoitotöitä yli 2 700 hehtaarin alalla. Kohteita oli yli 60.
Tavoite oli 3 000 hehtaaria, Metsähallituksen mukaan töitä hidasti valmiiden ennallistamissuunnitelmien puute.
Työt ovat osa Metso-toimintaohjelman edellyttämiä toimenpiteitä. Metso-toimikunnan mietinnön mukaan luonnonsuojelualueiden ennallistaminen ja hoito ovat keskeisiä keinoja suojelualueiden monimuotoisuuden kehittämisessä.
Valtion mailla olevilla suojelualueilla arvioidaan olevan noin 700 ennallistettavaa kohdetta, joiden pinta-ala on noin 33 000 hehtaaria.
Ennallistamistoimet on tehty Metsähallituksen liiketoiminnan varoin ja metsätalouden metsurityövoimalla. Metso-toimikunnan mietinnön mukaan Metsähallituksen liiketoiminnan tuloja käytetään ennallistamistöihin vuosittain 1,2 miljoonaa euroa.
Metsähallitus aloitti viime vuonna myös Metso-ohjelmaan liittyvän kaksivuotisen hankkeen, jonka aikana kartoitetaan talousmetsien erityiskohteita. Inventoidut alueet on määrä luokitella suojeltaviin kohteisiin, ennallistettaviin kohteisiin, luonnon monimuotoisuuden turvaamisen erityiskohteisiin sekä talousmetsiin.
Luonnonarvokaupat
38 kohteesta
Yksityismetsissä Metso-ohjelmassa kokeillaan maanomistajille suunnattuja uusia vapaaehtoisia keinoja lisätä metsien monimuotoisuutta. Näitä ovat luonnonarvokauppa, tarjouskilpailu, luonnonhoitoalueet ja metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostot.
Luonnonarvokaupassa maanomistaja ylläpitää sovittuja luontoarvoja tietyllä kohteella rahoitusta vastaan, esimerkiksi jättää uudistusikäisen, runsaasti lahopuuta sisältävän metsän hakkaamatta.
Luonnonarvokauppaa käydään talouskäytössä olevilla alueilla, ja suojelusopimukset ovat määräaikaisia, kuitenkin vähintään kymmenen vuoden mittaisia. Sopimuksen päätyttyä maanomistaja voi käyttää aluetta haluamallaan tavalla. Palkkio on verotonta tuloa.
Luonnonarvokaupan kokeiluhanke alkoi Satakunnassa toukokuussa, ja vuoden loppuun mennessä yli 140 maanomistajaa oli tarjonnut kohteita yli 1 300 hehtaarin verran.
Sopimus tehtiin 31 maanomistajan kanssa 38 kohteesta, ja sopimuksesta neuvotellaan yhä 17 maanomistajan kanssa.
Rahaa sopimuksia varten on varattu 400 000 euroa vuosittain, ja viime vuonna suojeltiin 228 hehtaaria metsää kymmeneksi vuodeksi. Kooltaan alueet olivat keskimäärin 5,8 hehtaaria. Eniten sopimuksia tehtiin runsaslahopuustoisista kangasmetsistä.
Yhteistoiminta-verkostoja valittu
Metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkosto on vuosien 2004-2006 ajan kestävä kokeiluhanke, jossa pyritään muodostamaan yli kiinteistörajojen ja eri omistajaryhmien kesken ulottuvan yhteistyön avulla luontokohteiden paikallisia kokonaisuuksia metsien monimuotoisuuden edistämiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriöllä ja ympäristöministeriöllä on käytettävissä verkostohankkeisiin rahoitusta vuosina 2004-2006 yhteensä enintään kaksi miljoonaa euroa.
Ministeriöt valitsivat joulukuussa verkostokokeiluun neljä hanketta. Valituiksi tulivat Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen hanke-ehdotus Hämeen Metso, Lohjan seudun metsäluonnon vapaaehtoisen suojelun toimintamalli, Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen ehdottama Keski-Karjalan lehtoverkosto ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen Merestä metsäksi -hanke.
Merestä metsäksi -hanke pyrkii lisäämään rannikon metsänomistajien ja suuren yleisön tietoa maankohoamisrannikon metsien ja ranta-alueiden ainutlaatuisuudesta ja alueen metsien monimuotoisuuden edistämismahdollisuuksista.
Tarjouskilpailu alkaa tänä vuonna
Tarjouskilpailussa ympäristöviranomaiset pyytävät maanomistajilta tarjouksia suojeltavista kohteista. Tarjoaminen perustuu tässäkin maanomistajien vapaaehtoisuuteen, ja kilpailun tuloksena parhaat kohteet hyväksytään toteutettaviksi.
Tarjouskilpailun avulla pyritään saamaan luonnonsuojelubiologisen kriteeristön mukaisia alueita pysyväisluonteisempaan suojeluun.
Valtio voi hankkia alueet omistukseensa, tai niistä voidaan muodostaa yksityisiä luonnonsuojelualueita joko pysyvästi tai pitkähköksi aikaa.
Kokeiluhanke alkaa vuonna 2004, ja kokeiluun on käytettävissä vuosina 2004 ja 2005 yhteensä miljoona euroa.
Luonnonhoitoalueet ovat alueita, joilla luonnonsuojelu, metsänhoito ja -käyttö sekä alueen muu taloudellinen käyttö sovitetaan yhteen. Luonnonhoitoalueella voidaan luonnonsuojelullisesti arvokkaaseen kohteeseen välittömästi rajoittuvissa metsiköissä tehdä metsätaloudellisia toimenpiteitä nykyistä laajemmin.
Toimenpiteet eivät kuitenkaan saa vaarantaa kohteen ominaispiirteiden säilymistä.
Käytön rajoituksista johtuvista taloudellisista menetyksistä ja luontoarvojen säilyttämiseksi tarvittavien töiden kustannuksista maksetaan maanomistajalle täysi korvaus.
Luonnonhoitoalueiden perustamisesta valmistui joulukuussa 2003 työryhmän selvitys.
Kuluvana vuonna tulee myös selvittää mahdollisuudet luoda vapaaehtoiseen maksuhalukkuuteen perustuva metsien suojelusäätiö. Esiselvityksen on määrä valmistua kesäkuun loppuun mennessä.
Toteutuuko metsäohjelman visio?
Kaikki eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita monipuolisten toimenpiteiden tehokkuudesta. Kolumnissaan Luonnonsuojelija-lehdessä Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen nimesi Metson vuosikymmenen metsähuijaukseksi yhdessä Kansallisen metsäohjelman kanssa.
Perusongelmaksi Kuronen näkee sen, että Metso-toimikunta ei esittänyt suojelulle minkäänlaisia ajallisia tai määrällisiä tavoitteita.
Kuronen muistuttaa myös, että Kansallisen metsäohjelman visiossa on selvästi kirjattu, kuinka vuoteen 2010 mennessä on laadittu "Etelä-Suomeen painottuva, myös taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat huomioonottava metsiensuojeluohjelma, jonka toteuttaminen on pitkällä."
Metson puitteissa on myös käynnissä tutkimuksia muun muassa pienten suojelualueiden ja avainbiotooppien merkityksestä metsäkasveille, jäkälille ja kääville sekä ennallistamisen vaikutuksista lajiston palautumiselle. Tuloksia odottavat mielenkiinnolla niin päättäjät kuin luonnonsuojelijatkin.