Suurista rästeistä kärsineitä nuorten metsien ja taimikoiden hoitoa on onnistuttu lisäämään kovalla kampanjoinnilla, mutta tänä vuonna metsänhoidon pelätään ajautuvan rahapulaan pohjoisessa.
Kestävän metsätalouden rahoitusta (Kemera) on varattu tämä vuoden valtion budjettiin 60,9 miljoonaa euroa, eli hieman edellisvuotta enemmän.
Metsäkeskuksittain jaettavien varojen pelätään kuitenkin loppuvan kesken tänä vuonna Pohjois-Suomessa. Kemera-rahoitusta joudutaan ohjaamaan ennakoitua enemmän viime vuonna myrskyjen Etelä-Suomessa aiheuttamien tuhojen siivoamiseen, minkä vuoksi varoja ei riitä odotettua summaa pohjoiseen.
Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Jukka Aula sanoi tiistaina Kuusamossa metsänhoitoyhdistysten neuvottelupäivillä, että tälle vuodelle saatavista varoista ei ole vielä tietoa, koska niitä lasketaan parhaillaan. Jo tässä vaiheessa arvellaan kuitenkin, että pohjoisessa Kemera-rahoitukseen tulossa miljoonien eurojen lovi.
Kuusamon metsähoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Polojärvi kertoo, että esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen ennakkotiedon mukaan Kemera-varojen lasketaan vähenevän kymmenen prosenttia.
"Olemme vahvistaneet juuri organisaatiota, että pääsisimme töihin. Jos varoja leikataan esimerkiksi kymmenen prosenttia, se vaikeuttaa huomattavasti tilannetta", Polojärvi harmitteli.
Harvennuksiin
vauhtia
Kuusamossa rahat eivät loppuneet tänä vuonna kesken, mutta Polojärven mukaan tänä vuonna metsänhoitoyhdistys on varautunut järjestämään omaa rahoitusta loppuvuodeksi, etteivät työ jää tekemättä.
"Ei me yrittämästä lakata, kun meillä on metsureita aika hyvin ja työt on saatu käyntiin", Polojärvi sanoi.
Ensiharvennuksia on saatu viime vuoden tilaston mukaan hyvin liikkeelle Pohjois-Suomessa.
Lapissa nuoria metsiä kunnostettiin vuonna 2002 reilut 5 000 hehtaaria, kasvua noin tuhannen hehtaarin verran. Pohjois-Pohjanmaalla harvennuksia tehtiin lähes 8 600 hehtaarilla. Alaa kertyi lähes 800 hehtaaria enemmän kuin vuonna 2001.
Pahasti rästissä olevissa taimikoiden hoidossa suunta on kuitenkin yhä huono niin Lapissa kuin Pohjois-Pohjanmaallakin.
Puukaupassa suvantovaihe
Viime vuoden puukauppatilastoissa on pohjoisessakin komeat kasvuluvut ja tukin hinta kipusi metsänomistajien etujärjestön mukaan siedettäviin lukuihin.
Kauppa alkoi kuitenkin tasaantumaan loppuvuodesta, mutta metsänomistajien etujärjestössä odotellaan edelleen kaupan jatkuvan vilkkaana. Sahapuun kaupan suunta selviää lähikuukausina, mutta hintakuoppaan juuttuneiden havukuitumarkkinoiden kohtalo ratkeaa vasta seuraavana kesänä.
Jukka Aulan mukaan epävarmuutta puukauppaan kuten muuallekin luo etenkin Irakin sodan uhka. Viime vuoden vilkkaan puukaupan jäljiltä teollisuuden varastot ovat myös hyvät, minkä vuoksi kysyntä on vielä laimeaa.
Pohjois-Pohjanmaalla puukauppa hyppäsi vuonna 2002 reiluun 1,8 miljoonaan kuutioon. Kasvua oli noin puoli miljonaa kuutiota. Lapissa puuta myytiin viime vuonna 1,2 miljoonaa kuutiota. Edellisvuoteen verrattuna kauppa vilkastui noin 200 000 kuutiolla.
Puukaupasta onkin tullut hintasopimusten purkauduttua ja leimikoiden laaduttamisen jälkeen taitolaji, mikä on vahvistanut metsänhoitoyhdistysten roolia. Kautta maan metsänomistajien yhdistykselle antamat valtakirjakaupat ovat kasvussa.
Maa- ja metsätaloustuottajien (MTK) metsäryhmän kehityspäällikkö Markus Lassheikki sanoo, että yhdistysten työsarkaa kasvattaa metsänomistajien rakenteen muuttuminen. Enää puolet metsänomistajista asuu tilallaan ja kolmannes on muuttanut ulkopaikkakunnalle.
