Samalla kun palomiehet kamppailivat Siikajoella metsäpalon kanssa, ammattilaiset pohtivat Utajärven, Puolangan ja Pudasjärven rajalla olevan Olvassuon luonnonpuistossa, saadaanko 30-vuotias nuori metsä palamaan - oikein kunnollisena latvapalona.
Pystönkoskenkankaalle jo keväästä saakka valmisteltu metsän ennallistamiskohde roihahti tiistaina helposti liekkiin. 14 hehtaarin paloalueelle saatiin jäljiteltyä kuudessa tunnissa harvinaisen luonnonmukaiset palojäljet.
Elävän metsän poltolla ennallistettiin luonnonpuistoon elinympäristö sellaisille kasveille ja kuoriaisille, jotka hakeutuvat palaneeseen metsään.
Pystymetsän polttaminen luontoa jäljitellen on osa Suometsäerämaa Life-projektia, jolla ennallistetaan Olvassuon, Litokairan ja Iso Tilansuo-Housusuon Natura-2000-alueita.
Uudet lajit
tulevat nopeasti
Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelujen erikoissuunnittelija Teija Turunen kertoi, että nuoren metsän poltto onnistuneesti on hankalaa.
Metsähoidollisesti hakattuja alueita on poltettu vuosikymmenet. Kasvavassa metsässä puissa on nesteitä niin paljon, että niiden hallittu polttaminen on taitolaji, joka vaatii tiedon lisäksi tukun rahaa.
Olvassuolla kuloaluetta oli valmisteltu keväästä saakka kaatamalla osa nuoresta metsästä syttöpuiksi. Lisäksi alueelle oli raivattu ympäriinsä parinkymmenen metrin suojakaistale.
"Paloammattilaisella on aina pieni huoli, kun tuli on irti. Tässä suojaukset on tehty niin hyvin, että voi olla rauhallisella mielellä", polttoa seurannut Puolangan palopäällikkö Juha Nuorala tuumi.
Olvassuolla metsän poltolle oli otolliset kelit: tuuli oli sopiva ja maasto riittävän kuiva. Projektikoordinaattori Olli Lipponen ilakoi, että lopputuloksena syntyi sopivan vaihteleva paloalue korvakuoriaisten tulevaksi elinympäristöksi.
"Näin onnistuneesti palo onnistuu harvoin", Lipponen kertoi.
Paloalueille hakeutuvat kuoriaislajit suunnistavat savun hajun perusteella. Tutkimusten mukaan ensimmäisten yksilöiden on havaittu tulevan tuoreeseen elinympäristöön jo muutaman tunnin kuluttua. Polttamisen jälkeen paloalueella ryhdytään seuraamaan, mitä lajeja sinne ilmestyy, virittämällä parikymmentä kuoriaispyydystä.
Teija Turusen arvion mukaan alueelle voi tulla 20-30 kuoriaislajia, jotka puuttuvat nyt kokonaan luonnonpuistosta. Ainakin osa lentää itärajan takaa, sillä Venäjällä metsää on tulessa isot alat vuosittain.
Pystymetsien kulotusta on tehty pohjoisessa muutamassa kohteessa. Lipposen mukaan metsien ennallistamislaji on kuitenkin lisääntymässä.
Projektirahoituksen lisäksi kasvatusmetsien polttoon ollaan saamassa kansallista rahaa muun muassa Metso-ohjelmasta, jolla ennallistetaan metsiä Etelä- ja Keski-Suomesta, Oulun läänin länsiosasta ja Lounais-Lapista.