Nä­kö­kul­ma: Ou­lu–­Hel­sin­ki-len­nos­ta voi joutua mak­sa­maan itsensä ki­peäk­si, vaikka samaan aikaan ul­ko­mail­le pääsee huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mal­la

Puo­lus­tus­mi­nis­te­riö haluaa ris­ki­ana­lyy­sin Fen­no­voi­man ydin­voi­ma­la­hank­kees­ta – yhtiö tun­nus­taa Ve­nä­jä-kyt­kök­sen riskin pro­jek­til­le

Mainos: Kalevan ti­laa­jan kump­pa­ni­etu­na liput puoleen hintaan Kär­pät-Pe­li­cans ke 27.10. peliin.

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Met­siem­me hii­len­si­don­ta kak­sin­ker­tais­tu­nut 50 vuo­des­sa – on tehty il­mas­to­te­ko, jota ei ole muualla maail­mas­sa nähty

Metsät ovat maapallon keuhkot. Metsien istutuksia tulisi lisätä huimasti ympäri maailmaa. Mepitkin voisivat vaatia Välimeren maita metsittämään aikoinaan hakattuja ja aavikoituneita alueita.

Metsänomistajat ja kentällä pyörivät metsäammattilaiset ovat tehneet sellaisen ilmastoteon, jota ei ole muualla maailmassa nähty, Veli Kalaoja kirjoittaa.
Metsänomistajat ja kentällä pyörivät metsäammattilaiset ovat tehneet sellaisen ilmastoteon, jota ei ole muualla maailmassa nähty, Veli Kalaoja kirjoittaa.
Kuva: Janne Körkkö

Luontojärjestöjen aloite avohakkuiden lopettamisesta valtion mailla etenee aikanaan eduskunnan käsittelyyn.

Metsäteollisuuden synnyn mukana metsien käyttö lisääntyi 1900-luvun alusta lähtien. Metsiä hakattiin enimmäkseen harsintaperiaatteella, eli isoimmat ja parhaimmat puut poistettiin. Tämä johti vajaatuottoisiin metsiin. Jopa neljäsosa Suomen metsistä hakattiin pilalle tällä menetelmällä.

1940-luvun lopulla asiantuntijat huomasivat, että Suomen metsien kuutiomäärä alenee uhkaavasti. Säädettiin uusi metsälaki, joka kielsi metsän hävittämisen ja sisälsi uudistamisvelvoitteen.

Lisäksi valtio satsasi metsätalouteen ja syntyi metsänparannustoiminta Mera-ohjelmineen. Yksityismetsänomistajien tueksi syntyivät metsänhoitoyhdistykset toteuttamaan neuvontaa.

Suomen metsien puumäärät lähtivät hyvälle kasvu-uralle lisääntyvistä hakkuista huolimatta.

Lainaus MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan kirjoituksesta (MT 19.9.2018): ”Hiilinieluja voidaan vahvistaa, vaikka hakkuita lisätään. Siitä meillä on historiallista näyttöä. Vuonna 1973 Suomen metsissä oli puuta 1,5 miljardia kuutiometriä. Silloinen puuvaranto on hakattu 1,7-kertaisesti ja silti puuta metsissä on miljardi kuutiometriä enemmän kuin 45 vuotta sitten. Metsien kasvu eli hiilen sitominen on saatu kaksinkertaistumaan viidessä vuosikymmenessä.”

Luontojärjestöjen vaatimus on kohtuuton. Pitäisi palata jatkuvapeitteiseen kasvatukseen (harsintahakkuu) eli 100 vuotta ajassa taaksepäin.

Vihreät pistävät vielä paremmaksi. Avohakkuuton Suomi ja kiinteistövero yksityismetsille. Yksityiset omistavat Suomen metsistä yli 60 prosenttia. Entäs miten käy sitten niille jokamiehenoikeuksille?

"Metsänomistajat ja kentällä pyörivät metsäammattilaiset ovat tehneet sellaisen ilmastoteon, jota ei ole muualla maailmassa nähty."

Metsiemme poistuma on reilut 60 prosenttia vuotuisesta kasvusta. Se tarkoittaa sitä, että metsät kasvavat 40 prosenttia enemmän kuin niitä hakataan tai tuhoutuu luonnollisesti.

Vuonna 2017 avohakkuiden pinta-ala oli 0,43 prosenttia talousmetsien pinta-alasta. Jos metsikön kiertoaika oletetaan sadaksi vuodeksi, avohakkuiden ala voitaisiin tuplata. Suomen hallituksen hakkuutavoite on 75 prosenttia vuotuisesta kasvusta.

Metsät ovat maapallon keuhkot. Metsien istutuksia tulisi lisätä huimasti ympäri maailmaa. Mepitkin voisivat vaatia Välimeren maita metsittämään aikoinaan hakattuja ja aavikoituneita alueita. Ongelmat ovat siellä, eivät Suomessa.

Metsiämme on hoidettu ja hakattu luonnonmukaisella tavalla taimesta tukkipuuksi. Vuoden 2014 laki sallii jatkuvapeitteisen kasvatuksen. Tällä haluttiin lisätä metsänomistajien valinnanvapautta metsien hoidossa. Tämä menetelmä sopii lehtomaisten kankaiden ja korpipohjien käsittelyyn vaihtoehdoksi, ei yleismenetelmäksi. Näitä hakkuita on ollut 2–3 prosenttia kaikista hakkuista.

Suomen metsänkasvatuksen historia osoittaa selvästi nykyisen mallin mukaisen metsänhoidon ja hakkuun ylivertaisuuden jatkuvapeitteiseen kasvatusmalliin. Metsänomistajat ja kentällä pyörivät metsäammattilaiset ovat tehneet sellaisen ilmastoteon, jota ei ole muualla maailmassa nähty. Metsien kasvu eli hiilensidonta on kaksinkertaistunut 50 vuodessa.

Veli Kalaoja

metsäammattilainen

metsänomistaja, eläkeläinen

Kestilä

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.