Jo Kemijärven sellutehtaan sulkenut voimakas kustannusten nousu on sen verran rajua, että se raamittaa Suomessa myös metsäteollisuuden kannattavimpien yksiköiden toimintaedellytyksiä.
"Kasvavat kustannukset ja mahdollisesti heikkenevä kysyntä vaativat vielä tänä vuonna sekä tilapäisiä että pysyviä tuotannon leikkauksia", Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen viestitti, kun hän esitteli konsernin alkuvuoden tunnuslukuja
"Arvio koskenee myös meitä", ennakoi Stora Enson Oulun tehdasta Nuottasaaressa johtava Pentti Ilmasti.
Isokin tehdas voidaan panna kiinni, ellei se toimi kannattavasti, Ilmasti painottaa. Tänä vuonna yli 1 000 000 paperitonnin tekijäksi noussut Oulun tehdas on Stora Enson toiseksi suurin ja lajissaan maailman suurin integroitu hienopaperipaja.
Kustannusten nousu
ahdistaa myös Oulussa
Vaikka Nuottasaaressa on keitetty sellua reippaasti yli 70 vuotta ja vaikka sellutehtaan rinnalla paperia valmistaa kaksi modernia hienopaperikonetta, Oulun paperitehtaalla ei ole valitettavasti mitään ylivertaista kilpailuetua, Ilmasti painottaa.
Puun kallistumisesta polttoaineisiin ja sähköön laajentunut kustannusten nousu siis ympyröi ahdistavasti tällä hetkellä Nuottasaarta siinä, missä muitakin tehtaita Suomessa. Tunnelmia ei helpota myöskään markkinatilanne, jonka pelätään edelleen vain heikkenevän.
"Hintataso on tullut vuodesta 2000 alas yli 30 prosenttia. Samaan aikaan, kun kustannukset, erityisesti puuraaka-aineen hinta on noussut voimakkaasti, tuotteiden hintaeroosio on ollut suorastaan katastrofaalinen", Ilmasti valottaa.
Nykykehityksen jatkuessa tuotteesta saatava hinta ei kohta kata sen valmistuskustannuksia. Tällaiseen tilanteeseen metsäteollisuus voi Ilmastin mukaan sopeutua nykyisin vain rajoittamalla tuotantoaan, joko seisottamalla koneita tai jopa karsimalla kapasiteettia.
Takavuosina, ennen euroaikaa, vastaavasta tilanteesta metsäteollisuuden maassa tavattiin selvitä devalvoimalla markka, alentamalla sen arvoa suhteessa muihin valuuttoihin.
Kohonneiden kustannusten ja vaikeutuneen markkinatilanteen lisäksi suomalaisen metsäteollisuuden ongelmana ovat Ilmastin mukaan nykyäänkin epäedulliset valuuttakurssit, tänä päivänä erityisesti euron ja dollarin suhde. Kuusi vuotta sitten euron ja toisen tärkeän kauppavaluutan, dollarin suhde oli kutakuinkin 1:1. Sen jälkeen euro on vahvistunut niin, että dollari on heikentynyt nykyiseen suhteeseen: 1:1,55.
Tuotanto kasvanut -
kannattavuus laskenut
Vaikka Pentti Ilmasti myhäileekin johtamansa Stora Enson Oulun tehtaan nousseen yli 1 000 000 tonnin paperitehtaaksi, haasteita hänen mukaansa riittää toimialan moderneimmassakin yksiköissä.
"Kun syksyllä 2003 tulin Nuottasaareen, Oulun paperitehdas toimi nykyistä kannattavammin", Ilmasti muistuttaa. "Nuottasaaren porttien sisällä on siksi tehtävä kaikki mahdollinen kustannustehokkuuden parantamiseksi."
Näin tehdään nyt koko konsernissa, sen kaikilla toimipaikoilla. Toimitusjohtaja Karvisen mukaan yhtiölle koituisi suurta vahinkoa, jos jäätäisiin vain odottelemaan asioiden kääntymistä parempaan suuntaan. Siksi hänen mukaansa korjaavia toimia jatketaan nopeasti ja tehokkaasti ja niistä kerrotaan jo vuoden kolmannen neljänneksen aikana.
Pentti Ilmasti kertoo varautuvansa siihen, että niitä toteutetaan myös 800 työntekijän Nuottasaaressa. Ainutlaatuisia tuotannonrajoitukset eivät Oulussa olisi. Seisokeista on kokemuksia viimeksi aivan 2000-luvun alusta, kun silloin aivan uuden uutukaiset koneet jouduttiin pysäyttämään tilausten puutteen vuoksi ja koska paperia ei haluttu myydä alle valmistuskustannusten.