Kun Suomen tähän saakka äkäisin rajuilma ryskäsi puuta nurin Pohjois-Kuusamossa heinäkuun alussa, vain harva tuhoalueen maanomistajista saattoi onnitella itseään siitä, että vahinkojen varalle oli tullut hankittua metsävakuutus.
Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen vt. toiminnanjohtaja Vesa Orjasniemen mukaan nelisenkymmentä metsänomistajaa oli tehnyt perjantaihin mennessä tuhoilmoituksen, mutta ainoastaan puolella kymmenellä heistä metsää oli vakuutettuna.
Yksityisillä metsänomistajille metsävakuutuksia on vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan melko harvalla koko maassa. Suomen yksityismetsistä on vakuutettu noin kolmannes.
Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Jukka Aula kuitenkin arvioi, että liiton alueella osuus on koko maan lukemaa pienempi.
Varsin vähäinen vakuuttamisaste johtuu hänen mukaansa ensinnäkin siitä, että kaikki metsät eivät ole tuulituhoille kovin alttiita. Pohjois-Suomessa on esimerkiksi laajat alat taimikkovaiheessa olevia metsiä, joiden vakuuttamista ei pidetä tarpeellisena.
Vakuutusturvan hankkimista arvokkaimmille metsille hillitsee Aulan mukaan puolestaan se, että viime vuosien isojen myrskytuhojen takia metsävakuutusten hinnat ovat kivunneet melko korkeiksi.
Riski jätetään mieluummin omille harteille.
Harvennukset
ajallaan
Pohjois-Suomessa on viime vuosina tehty runsaasti nuorten metsien harvennushakkuita, mikä Aulan mielestä lisää metsävakuutusten ottamisen ajankohtaisuutta. Harvennusmetsät kun ovat erityisen herkkiä tuulituhoille siemenpuuasentoon jätettyjen metsien ohella.
"Etenkin niissä kohteissa, jossa harvennukset on tehty viivästyneenä, puut ovat juuristojen kehittymättömyyden takia herkkiä menemän nurin tuulen tarttuessa latvustoihin, joita puut kasvutilan lisääntyessä ensimmäisenä alkavat vahvistaa", Aula selvittää.
Nykyinen metsienkäsittely yhdessä metsätilojen suuren määrän ohella on omiaan luomaan runsaasti reuna-alueita, joissa tuhot ovat herkimpiä.
Oikealla metsien hoidolla vaurioita voidaan kuitenkin ehkäistä. Aula korostaa nimenomaan harvennusten oikea-aikaisuuden merkitystä lääkkeenä tuuli- ja myrskytuhoihin.
"Puuston vähittäinen tottuminen tuuliin tekee niistä kestäviä myräköitä vastaan. Metsänhoitotyöt taimikonhoidosta harvennuksiin siis kannattaa tehdä ajallaan."
Rajuilman kaatamien puiden korjuussa ei tarvitse välttämättä pitää kiirettä, koska puiden juuristot jäävät valtaosalla osittain edelleen maahan.
Se pitää puut hengissä, eikä sienitaudit ja tuhohyönteiset pääse iskeytymään niihin.
Kaatuneista puista jo kauppoja
Vesa Orjasniemen mukaan kysyntätilanne on nyt sen verran hyvä sekä kuitu- että sahapuun osalta hyvä, että tuhometsien puista on jo päästy tekemään Kuusamossa kauppoja.
"Osa tuhoalueista on tosin sellaisilla alueilla, että niiden korjuu jää väkisinkin ensi talveen."
Metsänhoitoyhdistyksessä on arvioitu, että ukkosen savotassa puuta meni nurin ainakin 20 000 kuutiota.
Määrä vastaa noin 360 rekkalastia, joten puuston talteen saamiseksi korjuukoneilla riittää tekemistä.
Suurimmat tappiot metsänomistajille koitui kasvatusikäisten metsien lakoontumisesta. Niitä meni lähes täysin sileäksi kymmenien hehtaarien aloilta.
"Kasvutappioiden lisäksi vahinkoa on syntyy myös kasvavissa korjuukuluissa, koska kaatunutta puustoa joudutaan moni paikoin korjaamaan poimimalla. Tappioita syntyy myös tukkipuiden katkeamisista, kun ne kelpaavat vain kuiduksi", Orjasniemi selvittää.
Pohjois-Kuusamon lisäksi Aaron-päivän myräkkä teki tuhojaan myös keskisen Lapin alueella.