Vuosia esillä ollut, välillä melkein haudattukin idea Metsätietokeskuksesta tuli virallisesti todeksi Pyhännällä keskiviikkona.
Kunnantalon yläkerran 250 neliömetriin on mahdutettu audiotorio, toimistotilaa ja pieni näyttelytila.
Idean isäksi mainittu kunnanhallituksen puheenjohtaja ja metsäammattilainen Juhani Mahosenaho sanoi olevansa tyytyväinen mies, vaikka alkuperäinen ajatus metsään rakennettavasta hulppeasta Metsätietokeskuksesta kuivuikin kokoon, kun rahoittajia ei saatu vakuuttuneiksi homman kannattavuudesta.
"Tämä on hyvä alku, tästä kelpaa lähteä kehittämään toimintaa. Tavoitteena on yhä Ahvenjärven alueelle rakennettava toimintakeskus. Siellä on jo hieno metsänoppimispolku", Mahosenaho muistuttaa.
Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Savon maisemien rajalla sijaitseva, alle 2 000 asukkaan Pyhäntä etsii matkailueuroja luonnollisesta vahvuudestaan. Metsä jalostuu läänin toiseksi teollistuneimmassa maaseutukunnassa talopaketeiksi saakka ja suojeltuakin luontoa löytyy runsaasti.
Metsätietokeskuksen tilat maksoivat 220 000 euroa ja sisältö näyttelyineen 258 000 euroa. Valtaosa rahoituksesta saatiin kunnan ulkopuolelta eli EU:n aluekehitysrahastosta, TE-keskukselta ja läänin sivistysosastolta.
Taimesta tuotteeksi
Metsätietokeskus ei rakenna toimintaansa ekomatkailun varaan, vaan ideana on metsän moninaiskäytön jalostaminen matkailutuotteiksi. Pyhännällä uskotaan, että elämys voi olla paitsi rauhallinen hetki nuotiolla myös metsäkoneen toimintaan tutustuminen.
Opetuksen ja kurssien kautta selvitetään puun kulku taimesta tuotteeksi.
Metsätietokeskus toimii toistaiseksi kunnan voimin ja vierailijoiden omatoimisuuden varassa. Yrittäjä on kuitenkin haussa ja markkinointiin ja tuotteistamiseen käynnistellään omaa hanketta. Lähiseudun majoitus- ja ohjelmapalveluiden tuottajia kannustetaan yhteistyöhön.
Metsämatkailun mahdollisuuksista puhunut professori Jaakko Saarinen Oulun yliopiston maantieteen laitokselta varoitti, että osa matkailun kasvuodotuksista on epärealistisia. Luontomatkailun kasvu näyttää kuitenkin olevan totta, vaikka tarkat luvat puuttuvatkin.
"Luontomatkailuun sijoittaminen on siksikin hyvä valinta, että se työllistää enemmän paikkakuntalaisia kuin muu matkailuyrittäminen. Kun tarvitaan nimenomaan paikallista tuntemusta, keikkatyöläisiä ei käytetä", Saarinen totesi.