Metsätietojen julkisuus oli kuuma puheenaihe torstaina Levillä Metsätalouspäivillä. Avauspäivän aamuna kuultiin toisistaan poikkeavia näkemyksiä tietojen julkisuudesta sekä määritelmiä metsäkeskusten asemasta.
Lapin luonnonsuojeluliiton aluepäällikkö Tuula Leskelä arvosteli alustuksessaan metsäkeskusten tapaa olla antamatta keräämiään ympäristötietoja.
Hänen mukaansa ympäristötiedot kuuluvat julkisuuslain ja lokakuussa 2001 voimaan tulleen Århusin sopimuksen mukaan viranomaistietoihin, joiden kuuluu olla julkisia.
Lisäksi hän tulkitsi, että metsäkeskus tietoja kerätessään toimii viranomaisena, joka käyttää julkista valtaa ja jonka hankkiman tiedon tulisi olla saatavilla.
Yhtä tiukkasanaisesti asiaan puuttui Tommi Sihvonen Maataloustuottajien keskusjärjestöstä. Hän korosti, että julkisuuslakia sovelletaan määrätynlaisia julkista tehtävää hoitaviin yhteisöihin, mutta ainoastaan niiden käyttäessä julkista valtaa.
"Metsäkeskus käyttää julkista valtaa viranomaistoiminnan yhteydessä, mutta ei metsän edistämistoiminnassa. Tästä johtuen metsätaloussuunnitelmat eivät ole julkisia asiakirjoja,eikä niitä saa luovuttaa ilman maanomistajan suostumusta", Sihvonen tähdensi.
Sihvonen lisäsi myös, että laki rinnastaa metsäsuunnitelmatiedot ihmisen taloudellista asemaa koskeviin tietoihin, jotka kuuluvat yksityisyyden suojan piiriin.
Metsäkeskusten viranomaisroolista on taitettu peistä muutenkin kuin torstain alustuksissa. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on tehnyt viime syksynä kantelun Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen toiminnasta.
Kantelu koskee metsäkeskuksen keräämiä inventointitietoja, joita se ei ole luovuttanut ympäristökeskukselle.