"Kysymys on suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta kotimaassa", määrittää Stora-Enso Metsän metsäpäällikkö Matti Karjula Venäjän suunnitelman vientipuun tullien voimakkaan korotuksen muodostamasta uhasta.
Matti Karjulan mukaan maan hallituksen on tehtävä kaikkensa Venäjän suunnitelman raukeamiseksi, sillä muuten edessä on "perlokset metsäteollisuudessa".
Stora-Enson metsäjohtaja näkee tilanteen niin vakavana, että hänen mielestään "metsät pitää nostaa niille kuuluvaan arvoon tulevassa hallitusohjelmassa".
Suomen puu ja Venäjän puu täydentävät toisiaan. Jos Venäjän puun kanssa tulee ongelmia, pulmaa voidaan lievittää kyllä puun saatavuuden parantamisella kotimaassa. Mutta Stora-Enson metsäjohtajan mukaan kotimaista lääkettä tuntikoivun korvaamiselle ei kuitenkaan ole.
"Vaikka käynnistäisimme kuinka voimakkaan kampanjan tahansa, tuskin saisimme kuin puolen miljoonan motin paikon nykyiseen Venäjän viiden miljoonan tuontiimme", Matti Karjula kuvaa Stora-Enson näkökulmasta Venäjän koivukuidun merkitystä Suomen metsäteollisuudelle.
Stora-Enso Metsän ostojohtaja Ari Mikkilä ei hänkään jäisi enää ihmettelemään tilannetta, vaan ryhtyisi toimiin puunhankinnan lisäämiseksi Suomessa. Hän lopettaisi myös alkuunsa taas auenneet keskustelut Metsä-Lapin ja laajemmin koko Pohjois-Suomen metsien suojelun lisäämisestä.
Stora-Enso Metsän ostojohtaja kertoo olevansa vakuuttunut, että kotimaassa on mahdollisuus lisätä puunhankintaa 10-15 miljoonalla kuutiometrillä.
Tällä hetkellä puunhankinta on kotimaassa 55-57 miljoonan motin tasolla. Ari Mikkilän mukaan vuotuinen hakkuusuunnite voitaisiin ja pitäisi myös nostaa Suomessa 70-75 miljoonaan kuutiometriin.
Mutta vaikka hakkuita kotimaassa lisättäisiinkin, Ari Mikkilänkin mukaan ongelmaksi muodostuisi koivukuitupuun riittämättömyys. Nykyisestä 20 miljoonan tuontimotista valtaosa on koivukuitua. Koivua korvaavaa eukalyptussellua tuodaan tällä hetkellä Brasiliasta saakka esimerkiksi Stora-Enson Oulun Nuottasaaren tehtaalle. Oulussa tehtaanjohtaja Pentti Ilmastin vetämään projektia kiitellään, mutta koko maassa Venäjän koivun korvaajaksi eukalyptuksesta ei ole.
Venäjän tuonnin ehtyminen asettaisi vaakalaudalle koivua Itä-Suomessa keittävän selluteollisuuden lisäksi tuontitukin varassa elävien sahojen toiminnan.