Metsäyhtiöiden pörssikurssit ovat nousseet viime keväästä selkeästi ja sellun sekä paperin hinnoissakin suunta on ollut ylöspäin. Yhtiöiden tuloksista hyviä uutisia ei vain ole vielä ollut luettavissa.
"Metsäosakkeet ottavat aina etunojaa ennen kuin käänne nähdään yhtiöiden tuloksissa", muistuttaa analyytikko Timo Jaakkola FIM Pankkiiriliikkeestä.
Jaakkolan mukaan etukenolla on nyt myös perustetta.
"Pohja on saavutettu eikä enää alaspäin mennä. Sellun ja paperin hinnat eivät ole pettäneet samalla tavalla kuin aikaisemmin ja hintoja on alettu jo korottaa Yhdysvalloissa", Jaakkola muistuttaa.
Sellun myyjän on nyt hieman helpompi hymyillä kuin vielä alkuvuodesta. .
"Havusellun hinta oli tammikuussa noin 440 dollaria tonnilta. Hinnat nousivat keväällä 560:een dollariin ja sen jälkeen ne kääntyivät taas laskuun. Elokuussa hinta oli 510 dollaria. Nyt sellun toimittajat ovat ilmoittaneet hinnankorotuksista eli havusellun hintaa on tarkoitus nostaa syyskuussa 530 dollariin ja uskomme, että se menee läpi", sanoo johtaja Jyrki Yrjö-Koskinen Metsä-Botnian tehtaiden tuottaman sellun markkinoinnista, myynnistä ja toimituksista vastaavasta markkinointiorganisaatio Botnia Pulpsista.
Lähimenneisyyden perusteella nostamisen varaa on, sillä parhaimmillaan sellutonnista maksettiin syksyllä 2000 jopa 710 dollaria tonnilta.
Kiina vauhdittaa sellua
Jaakkola muistuttaa, että vaikka syyskuun alusta on ilmoitettu hinnankorotuksista kaikilla markkinoilla, niin syksyllä yleensäkin näin käy.
"Hinnat nousevat kausiluontoisesti ainakin lokakuulle asti, mutta sen jälkeen nousu vaatii sitä, että markkinakin oikeasti piristyisi. Talousluvut näyttävät kyllä hyviltä ja Pohjois-Amerikka on selkeästi mennyt ylöspäin", Jaakkola sanoo.
Jaakkola myös muistuttaa, että useat firmat ovat tukeneet hintapolitiikkaa seisokeilla eivätkä tuotantomäärät ole olleet kasvussa.
Yrjö-Koskisen mukaan Metsä-Botnian sellutehtaat ovat pyörineet elokuun täysillä.
Syksyn aikanakaan kunnostustaukoja kummoisempia seisokkeja ei ole odotettavissa, joten kysynnän kasvulle ja hintojen nousulle näyttää olevan hyvät perusteet, varsinkin kun sellulle riittää taas ottajia.
"USA:ssa ja Kanadassa oli käyntiasteet alhaisemmat eli he eivät ole saaneet niitä määriä tuotettua kuin mitä oli suunniteltu ja se vaikuttaa varastotasoihin pienentävästi", Yrjö-Koskinen muistuttaa.
USA:n ongelmat johtuvat Yrjö-Koskisen mukaan pitkälti puupulasta eli etelävaltioissa on ollut vaikeuksia puunsaannin kanssa. Toinen sellun kysyntää lisäävä tekijä on ollut Kiinan talouskasvu. "Kiina vetää erittäin hyvin ja siellähän kysyntä on kasvanut valtavasti", Yrjö-Koskinen sanoo.
Kiinassa ja muuallakin maailmassa on ilmoitettu uusista sellutehdashankkeista ja Yrjö-Koskisen mukaan lisätuotannolle on myös ottajia jo pelkästään Kiinan kasvun ansiosta. "Suomeen ei uusia sellutehtaita ole tulossa, mutta tietysti näitä olemassaolevia sellutehtaita parannetaan ja pullonkauloja oiotaan, joten sillä tavalla voi meillekin tulla pientä tuotannon lisäystä", Yrjö-Koskinen huomauttaa.
Paperi vielä halpaa
Fimin Timo Jaakkolan mukaan paperin hinnoissakin suunta on ollut ainakin Yhdysvalloissa ylöspäin mutta edelleenkin paperista maksetaan hyvin alhaisia markkinahintoja.
Botnia Pulpsin Yrjö-Koskisen mukaan sellun hintaakin voitaisiin hilata edelleen ylöspäin, jos paperimarkkina lähtisi kunnolla vetämään. Kovin vahvoja merkkejä paperin kulutuksen kasvusta ei vain ole näkyvissä.
"Meidän toimitusjohtaja Juha Niemelä totesi hiljattain, että viime aikojen tiedot eivät ole vielä nousun merkkejä. Sen sijaan ruotsalaisen Holmenin toimitusjohtaja Magnus Hall näki jo nousun merkkejä ja oli jo käynnistämässä jäissä ollutta sanomalehtipaperikonehanketta Espanjaan", muistuttaa UPM Kymmenen sanomalehtipaperitehtaiden tuotannosta vastaava johtaja Markku Taavitsainen näkemysten heittelystä.
Tilanteet vaihtelevat maittain ja ruotsalaisten ja norjalaisten firmojen erilaisiin näkemyksiin vaikuttaa jo pelkästään se, etteivät maat ole mukana eurossa.
"Minusta tuntuu, että aika tavalla vaakalentoa nyt mennään. UPM:lle tärkeästä Saksasta ei myöskään ole kovin vahvoja markkinaviestejä tullut. Meillä onkin tällainen kylmän realistinen suhtautuminen asiaan eli nousu ei ala ennen kuin se alkaa", Taavitsainen nauraa.