Suuret suomalais-ruotsalaiset metsäfuusiot eivät ole täysin himmentäneet sitä tosiasiaa, että molempien maiden metsäteollisuusyritykset kilpailevat pitkälti samoilla markkinoilla mutta eri lähtökohdista.
"Tässä on ollut ihan selvä maaottelu Ruotsin ja Suomen välillä", korostaa kuusamolaisen sahayhtiön Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi.
Maaottelulle odotetaan vähintään lopun alkua kahden viikon päästä pidettävästä Ruotsin Emu-äänestyksestä.
Ainakin Virranniemen mukaan naapuri on saanut kisassa aiheetonta etumatkaa kruunun pitkään jatkuneen alamäen takia.
"Parhaimmillaan kruunu oli yli 90 penniä ja nyt 64 penniä, joten valtavan edun ruotsalaiset ovat saaneet valuutan heikkenemisen kautta. Jos ruotsalaiset onnistuvat nyt ajamaan itsensä läpi nykyisellä kurssilla, niin se on väärin", Virranniemi sanoo.
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Poranen myöntää, että juuri sahateollisuudelle on ollut tästä kahden leirin ajasta haittaa. "Sahathan tästä ovat eniten puhuneet, mutta kyllä tämä erileirisyys koskee myös muuta metsäteollisuutta."
Mukaan vain,
mutta millä kurssilla?
Sahamiehen toiveena on, että Ruotsin kruunun kiinnityskurssina olisi penneillä laskettuna joku 70 pennillä alkava luku. Euroiksi muutettuna tämä tarkoittaisi sitä, että euro olisi noin 8,5 kruunua, kun nykykurssilla eurolla saa reilusti yli 9,2 kruunua.
Koko metsäteollisuuden puhemies ei kiinnitysarvolle laita niin paljon painoa.
"Minun oma mielipiteeni on, että tulkoon Ruotsi mukaan ihan millä kurssilla vaan. Kurssit ovat sellaiset, mitä markkinat sanovat. Niihin ei voi vaikuttaa eikä manipuloida", Poranen sanoo ja huomauttaa, että ajan kanssa kiinnityskurssillakin mahdollisesti saavutettu kurssietu poistuu.
Myös metsäteollisuuden pääekonomisti Esa-Jukka Käär pitää Emu-äänestyksen myönteistä lopputulosta kiinnityskurssia tärkeämpänä.
"Toivotamme ruotsalaiset lämpimästi mukaan. Jos jonkun kurssiarvion haluaa lausua, niin pitkän ajan keskiarvokurssit ovat ohjenuora, jota on hyvä katsella", Käär toteaa.
Fuusiot muuttaneet
asetelmia
Vaikka kruunun heikkous on ollut naapurille selkeä kilpailuetu, on ruotsalaisyrityksille tullut toisaalta lisätöitä useista valuutoista, joten ehdoin tahdoin ruotsalaiset eivät sinnittele oman valuuttansa kanssa.
"Ruotsissa teollisuus on euron kannalla ja niin myös metsäteollisuusyritykset, joista suuri osa on meidänkin jäsenyrityksiämme", muistuttaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Poranen.
Metsäteollisuus onkin fuusioiden avulla pystynyt hieman lieventämään Suomen ja Ruotsin teollisuuden eriarvoista asemaa ja siinä mielessä ruotsalaisten liittymisellä yhteisvaluuttaan on toisenlaista merkitystä kuin olisi ollut vaikkapa viisi vuotta sitten.
"Olemme pikkuisen eri tilanteessa, kun konsernien tuotantoyksiköitä sijaitsee myös Pohjanlahden länsirannalla. Sikäläisiä metsäalan toimijoita, jotka eivät ole sidoksissa suomalaisyhtiöihin, on vähemmän", Käär sanoo.
Käärin mukaan sahapuolella ei ole vastaavaa muutosta tapahtunut, joten pääekonomisti ymmärtää sahureiden huolet.
Pölkky Oy:n Virranniemeltä ja muilta suomalaissahojen vetäjiltä eivät tosin murheet lopu vielä sillä, että Ruotsi saataisiin vihdoin ja viimein Emu-leiriin.
"Ruotsissa on vielä kuljetustuki, joka on kymmenkertainen verrattuna Suomeen. Itse asiassa Suomessa kuljetustuki on kaikkein pienin euroalueella bruttokansantuotteeseen verrattuna, ja meillä on kaikkein pisimmät matkat", Virranniemi tuskailee.
Ja jos kruunu saataisiinkin mukaan euroleiriin, tuijotetaan kursseihin jatkossakin.
"Ei valuuttakurssipolitiikka eurojen kautta hävinnytkään, vaan tässä on vielä punta ja dollari jäljellä", Virranniemi muistuttaa.
Kruunu ei enää
laskutusvaluuttana
Olipa ruotsalaisten äänestäjien päätös mikä tahansa, on yhteisvaluutta euro osoittanut vahvuutensa siinä suhteessa, että kruunun asema sahatavaran yleisenä laskutusvaluuttana on murtunut.
"Sahatavarakaupassa Euroopassa kruunua käytettiin laskutusvaluuttana varsin laajasti myöskin Suomen ja kolmansien maiden välisessä kaupassa. Siinä mielessä tilanne on jo muuttunut dramaattisesti ja euro on osoittanut toimivuutensa", muistuttaa Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Esa-Jukka Käär.