Metsäyhtiö UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoo suoraan, että investoimalla ei saada enää enempää irti Suomen metsävaroista. Ainoa mahdollisuus on nostaa metsäteollisuuden tuottavuutta.
"Kaikilla suomalaisilla paperitehtailla on logistiikkahaaste verrattuna manner-Euroopan tehtaisiin. Suomalaisten tehtaiden pitää olla tehokkaampia kuin keskieurooppalaisten. Silloin me pärjäämme", painotti Pesonen työmarkkinatoimittajien tapaamisessa.
Pesosen mukaan suomalaisen paperiteollisuuden logistiikkahaaste ei tule vain Suomen syrjäisestä sijainnista, vaan paperin pitää olla kilpailukykyinen myös sähköiseen viestintään verrattuna.
Tällä hetkellä noin 60 prosenttia Euroopan painetusta viestinnästä ilmestyy paperilla.
Pesonen muistuttaa, että Korean sodasta lähtien, 1950-luvun alusta, paperin hinta on mennyt trendimäisesti alaspäin. Se on kaikkien paperitehtaiden ongelma.
"Paperin hinnan hiljalleen tapahtuvaan laskuun on vain yksi lääke, paperitehtaiden pitää olla kustannustehokkaita ja parantaa tehokkuuttaan vuodesta toiseen. Kontaktihinnan (cost/contact) pitää olla kilpailukykyinen sähköiseen viestintään verrattuna, sillä paperista noin puolet menee mainostamiseen."
Pesosen mukaan Suomella on erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä jatkossakin metsäteollisuuden kärkimaana.
Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapolitiikasta vastaava johtaja Arto Tähtinen on huolissaan palkkakustannusten noususta.
Hän kertoo, että vuosina 1995-2003 paperiteollisuudessa työn tuottavuus parani vähän yli neljä prosenttia vuodessa. Samaan aikaa työpanoksen hinta nousi lähes viisi prosenttia vuodessa.
"Palkkakustannukset nousevat Suomessa 1,5-2,0 prosenttia enemmän vuodessa kuin kilpailijamaissamme", muistutti Tähtinen työmarkkinatoimittajien tapaamisessa.
Tähtisen mukaan nyt ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia lähteä nostamaan työvoimakustannuksia.
Työnantajat aikovat tuoda pian alkaviin työehtosopimusneuvotteluihin kaksi isoa asiakysymystä: paperikoneiden huoltoseisokit ja ulkopuolisten palveluiden oston. Niistä on yritetty puhua aikaisemminkin.
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Poranen arvioi ilmapiirin näyttävän sellaiselta, että sekä työnantajapuoli että palkansaajapuoli pystyvät keskustelemaan huoltoseisokeista.
Tähtisen mukaan Saksan paperitehtaat toimivat kahdeksan päivää enemmän vuodessa kuin paperitehtaat Suomessa. Saksan tehtaiden käyntiaika on kaksi prosenttia pidempi kuin Suomen.
"Paperikoneiden seisokit pitäisi Suomessakin saada eri tahtiin eikä yhtäaikaa, juhannuksena ja jouluna koko Suomessa. Juhlapyhinä Suomen paperitehtaissa on enemmän työvoimaa kuin koskaan. Tuotanto on alhaalla, mutta kulut ylhäällä", valittaa Tähtinen.
Työnantajapuolen mukaan yksikään Suomen kilpailijamaa ei ole vastaavassa tilanteessa, jossa kaikki paperikoneet pitäisi ajaa yhtä aikaa alas.
"Eihän Suomen kemianteollisuudessakaan ole määritelty huoltoseisokkeja tiettyihin ajankohtiin, juhannukseen ja jouluun, vaan niitä tehdään vuoden mittaan joustavasti", muistuttaa Tähtinen..
Ruotsalaiset ovat päässeet määräajankohtaan sidotuista paperikoneiden seisokeistaan jo eroon.
"Suomen etu olisi, että huoltoseisokit voitaisiin suunnitella tuotannon kannalta joustavasti", painottaa Pesonen.
Metsäteollisuuden edustajat kertovat, että vappu ja helluntai ovat aikanaan olleet kauppatavaraa työehtosopimusneuvotteluissa. Viime vuosikymmenellä teollisuus "osti" ne pois palkkaratkaisun yhteydessä.
Tähtinen ja Poranen vihjaavat, että "jos saadaan positiivisia muutoksia työvoiman käytön tehostamiseen, silloin on helpompaa saada työehtosopimuksia". Se tarkoittaa, että juhannus- ja jouluseisokit ovat kauppatavaraa eli jousto niissä voi tuoda helpommin palkankorotuksia.