Sanonta "Suomi elää metsästä" uhkaa muuttua muotoon "Suomi eli metsästä", jos Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajan ja M-Realin toimitusjohtajan Jouko M. Jaakkolan ennuste toteutuu.
Perjantain Kaleva kertoi arviosta, jonka Jaakkola esitti Nordean Metsäpäivillä. Viesti on, että metsäteollisuus ei enää investoi Suomeen. Ei nyt, eikä jatkossakaan. Nykyiset koneet ajetaan loppuun, mutta uusia ei tule. Jos yhtiöt jonnekin rakentavat lisää, se tapahtuu aivan muualla kuin Suomessa. Täällä puu ei riitä.
Toteutuessaan tämä merkitsisi sitä, että metsäteollisuus käytännössä ajettaisiin vähitellen alas Suomesta. Hiipuminen olisi edessä myös sahateollisuudella.
Ei tarvita paljon mielikuvitusta sen pohtimiseen, mitä tämä merkitsisi Suomen kansantaloudelle kokonaisuudessaan ja erikseen haja-asutusalueille ja maakunnille. Nykyisellään metsäteollisuus on levittäytynyt kautta maan ja muodostaan eräänlaisen teollisen selkärangan koko Suomelle.
Jaakkola on metsäteollisuuden ylin edunvalvoja, ja hänen puheenvuoronsa on ymmärrettävä juuri tätä taustaa vasten. Uhkakuvan takana on hänen mukaansa se, etteivät tehtaat saa Suomesta kuin osan tarvitsemastaan puusta. Kapasiteettia on enemmän kuin kestävästi voidaan hakata.
Jotta tilanteen voisi korjata, metsäpolitiikan painopisteet olisi arvioitava uudelleen. Vuotuista kasvua olisi saatava nousemaan peräti viidenneksellä, metsäverotusta olisi muutettava, puun tuonti lähialueilta turvattava - ja siltikin tuotannon siirtyminen ulkomaille jatkuisi.
Kyseessä on sinänsä tyypillinen edunvalvontapuheenvuoro. Esitetään raju uhkakuva ja listataan perään joukko toimia, joita yhteiskunnalta edellytetään sen torjumiseksi. Silti Jaakkolan näkemystä ei voi kuitata vain sillä, että metsäteollisuus kiristää itselleen uusia etuja.
On tarpeen muistella, milloin viimeksi suomalainen metsäteollisuus ilmoitti merkittävistä uusista investoinneista Suomessa. Nykyisiä tehtaita ja konekantaa on kyllä pidetty kunnossa ja uudistettukin, mutta varsinainen laajentuminen on tapahtunut ulkomailla. Investoinnit Suomeen ovat jo pitkälti ohi, mikä on maan teolliselle rakenteelle raju käänne. Jos jatkossa kapasiteettia siirretään ulkomaille, se käytännössä tarkoittaa joidenkin tehtaiden sulkemista kotimaassa.
Kaikki huomio tuntuu väliin kiinnittyneen uuteen teknologiaan, mutta metsätalouden ja metsäteollisuuden kysymyksiltä ei Suomessa ole varaa sulkea silmiä.
paakirjoitus@kaleva.fi