Helsinki Euroopan metsäteollisuus nostaa profiiliaan ja koordinoi ensi kertaa historiassa yhteisesti koko klusterin tutkimusta. Visiona on paitsi parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä EU:ssa myös uudistaa koko metsäteollisuuden prosesseja kestävältä pohjalta. Linjausten taakse on koottu kaikki alan tekijät metsänomistajista alkaen.
Lähes 30 eri toimialaa suunnittelee EU:ssa jo teknologia-alustaa, jolta käsin tutkimusta voidaan ohjata entistä paremmin. Ne kaikki pyrkivät tehostamaan innovaatiokykyään EU:n seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa silmälläpitäen.
Pelissä on paljon. Uuteen puiteohjelmaan on arveltu panostettavan jopa 73 miljardia euroa kuuden vuoden aikana. Vaikka satsattaisiin vain puolet tästä, voisi metsäteollisuus odottaa isoa siivua. Kahdeksan prosentin osuus vastaisi alan tuotannon arvonlisäystä EU:ssa, laskee M-realin tutkimusjohtaja ja Suomen ryhmän puheenjohtaja Lars Gädda.
Ajatuksena on ollut, että teollisuus osoittaa itse haasteet metsäklusterille suhteessa globalisaatioon. Suuntaa etsitään myös Kiinan halvan työvoiman ja Etelä-Amerikan nopeasti kasvavien puukuitujen puristuksessa. "EU-tutkimuksen tuottavuus on ollut masentavaa", Gädda toteaa.
"Ideana on se, että tehokkuus määrittelee, mitä tutkitaan Euroopassa tulevaisuudessa", ennakoi Metsäteollisuus ry:n tutkimuspäällikkö ja teknologia-alusta-hankkeen projektisihteeri Kari Luukko.
Suomessa erikoisuutena on se, ettei iso metsäteollisuus ole kyennyt hyödyntämään Tekesin rahoitusta, valittaa toimitusjohtaja Timo Poranen.
"On puuttunut yhteistä strategiaa ja näkemystä", arvioi Metsäteollisuuden tuleva toimitusjohtaja Anne Brunila ja muistuttaa alan olevan autoteollisuutta mahtavamman.
Teknologia-alusta yhdistää klusterin äänet EU-komissioon päin. "Kaikki tahot ovat toivottaneet tervetulleeksi. Tätä on odotettu", Luukko vakuuttaa.
Vahvuudet esiin
Puu on monipuolinen, tuhansien komponenttien raaka-aine. Esimerkiksi lignaaneja voidaan hyödyntää lääkkeissä ja elintarvikkeissa. Pakkausteollisuudesta odotetaan isoja sysäyksiä, samoin ict-alaan sekä viestimiin liittyvistä painamisteknologioista. Energian osalta puun käyttö on alkutekijöissään.
Vuoteen 2030 mennessä pyritään luomaan aivan uudenlaisia tuotantoteknologioita ja uusia tuotteita, Luukko ennakoi.
Metsätalouden tutkimus on ollut hyvin pirstaleista. Puuteollisuuden puolella on satojatuhansia firmoja ja satoja pieniä tutkimuslaitoksia sekä korkeakouluja. "Jokainen tekee omaansa", Luukko kuvaa.
Korkeakoulujen on aika keskittyä vahvuuksiinsa ja välttää päällekkäisyyksiä. VTT esimerkiksi on nostanut Suomen johtavaksi bioenergian tutkimusmaaksi, mikä avaa mahdollisuuksia, kun puusta tavoitellaan jatkossa johtavaa energianlähdettä Eurooppaan.
Aikomus on hyödyntää vain parasta mahdollista tutkimusta, mutta muistaa samalla myös kansalliset intressit, Luukko odottaa. "Kaikkea ei haluta yhteiseen eurooppalaiseen pöytään, sieltä täytyy pystyä kuorimaan kermat päältä ja parhaat ideat."
Strategiaa on hiottu vuoden verran talkoopohjalta ruotsalaisten ja suomalaisten aloitteesta. Viime viikolla lähes 400 metsäeksperttiä innoittivat Tukholmassa pääministeri Göran Perssonin hehkuttamaan metsäalan puolesta, Gädda kertoo ja toivoo samanlaista olantaputusta Suomessa.
