Työvoiman väheneminen metsäteollisuudessa jatkuu myös tulevaisuudessa. Irtisanomiset alalla ovat Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Anne Brunilan mukaan edelleen todennäköisiä. Henkilöstön väheneminen on osa metsäteollisuuden globaalia rakennemurrosta.
Kyse ei Brunilan mukaan ole metsäteollisuuden alasajosta, sillä teollisuus investoi kyllä Suomeen. Investoinnit keskittyvät kuitenkin kasvaville markkinoille. Alan perusongelma on heikon kannattavuuden parantaminen vaikeassa markkinatilanteessa.
Metsäteollisuuden tulevaisuutta pohtivaa työryhmää johtava valtiosihteeri Raimo Sailas arvioi Brunilan tavoin, ettei työpaikkojen vähenemistä alalla voi estää. Maailman muutokseen on Sailaksen mukaan sopeuduttava ja tilanteesta pitää keskustella avoimesti työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken.
"Metsäteollisuuden tuotannon määrä ei puun saatavuuden asettamien rajoitteiden vuoksi voi enää kasvaa Suomessa. En kuitenkaan usko, että tuotanto supistuu. Tuotannon rakenne sen sijaan muuttuu", Brunila arvioi.
Kotimaiset uusiutuvat raaka-ainevarat ovat hänen mukaansa arvokas kilpailuvaltti, jota kannattaa hyödyntää tulevaisuudessakin.
Suomen paperi- ja kartonkikoneiden lukumäärä vähenee seuraavien puolentoista vuosikymmenen aikana, mutta koneiden tuotantokapasiteetti kasvaa tuntuvasti. Paperin ja kartongin tuotanto nousee 2020 suuremmaksi kuin nyt, ennustivat tutkijat Markku Karlsson UPM:stä ja Jukka Kilpeläinen Keskuslaboratoriosta viime syksynä Metsätieteen päivillä. He arvioivat koneiden määrän laskevan nykyisestä noin 100:sta 60--70:een vuonna 2020.
Heikko kannattavuus globaali ongelma
Suomen metsäteollisuuden tuotantolaitokset ovat eri ikäisiä, ja niillä on tehokkuus- ja kannattavuuseroja. Teollisuuden on Brunilan mukaan pakko miettiä, mitä kannattaa tehdä ja missä. Hän muistutti, että myös Stora Enson tuotantolaitoksia on tarkkailulistalla.
Vuosikymmenen puolentoista tähtäimellä Suomessa on Brunilan mukaan kuitenkin erittäin vahva ja kehityskykyinen metsäsektori. Jos paperin ja kartongin tuotannon kehittämisen rinnalla onnistutaan laajentamaan puutuotesektoria, voi alan työllisyyskin kasvaa.
Heikko kannattavuus ei Brunilan mukaan ole vain Suomen ongelma, vaan se rasittaa koko Euroopan ja Pohjois-Amerikan metsäteollisuutta. Syy on hänen mukaansa selvä: ylikapasiteetti yhdistettynä tuotteiden hintojen laskuun ja kustannusten nousuun asettaa väistämättä kannattavuuden koetukselle.
"Globaali kannattavuusongelma on vaikea. Paperin ja kartongin reaalihinnat ovat olleet pitkään keskimäärin 2 prosentin laskussa. Samaan aikaan työvoimakustannukset sekä raaka-aineiden, energian ja kemikaalien hinnat ovat nousseet", Brunila muistuttaa.
Ylikapasiteetti merkitsee käytännössä, ettei teollisuus pysty paljon vaikuttamaan hintakehitykseen.
Markkinoiden kasvu tulee uusilta alueilta
Metsäteollisuuden maailmanmarkkinat ovat Brunilan mukaan muuttuneet nopeasti ja koko teollisuuden rakenne muuttuu markkinoiden muutoksen mukana. Kasvu on siirtyy yhä enemmän Aasiaan, Itä-Eurooppaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.
Metsäteollisuuden raaka-ainetuottajana Etelä-Amerikka nousee kovaa vauhtia. Pohjois-Amerikassa paperi- ja kartonkikapasiteettia on vähennetty muutaman viime vuoden aikana ainakin 5,5 miljoonaa tonnia. "Keskimäärin paperin ja kartongin kysyntä kasvaa noin 2 prosentin vauhtia. Euroopassa kysynnän kasvu on kuitenkin vajaa prosentti ja Pohjois-Amerikassa vain puoli prosenttia vuodessa, kun Aasiassa puhutaan 4--8 prosentin kasvusta".
Brunila ei lähde arvailemaan, johtaako rakennemurros metsäteollisuuden yritysrakenteen keskittymiseen maailmanlaajuisesti. Metsäteollisuus on muihin nopeasti globalisoituneisiin teollisuudenaloihin verrattuna edelleen hyvin pirstaleinen.
Kymmenen suurimman yrityksen osuus maailman paperintuotannosta on vain 25 prosenttia.