Metsähallitus sijoittaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 30 miljoonaa euroa metsätieverkostonsa kunnostukseen ja ylläpitoon.
Pääosa panostuksesta kohdistuu Pohjois- ja Itä-Suomeen, jossa suurin osa Metsähallituksen noin 30 000 metsäautotiekilometristä sijaitsee.
Lapissa Metsähallitus hoitaa jopa tiehallintoa laajempaa tieverkostoa. Lapissa Metsähallituksen omia teitä on lähes 12 000 kilometriä, kun läänin tiepiirin hoidossa on yleisiä teitä runsaat 9 000 kilometriä.
"Toimivat puunkuljetukset ovat liikelaitoksena toimivalle Metsähallitukselle elintärkeitä, sillä noin 85 prosenttia tuloistamme syntyy metsätaloudesta Tiestön kunto on siksi hyvin tärkeää puun toimitusvarmuuden ja kuljetusten tehokkuuden kannalta", sanoi Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas Päättäjien metsäakatemiassa maanantaina Espoossa.
Metsähallituksen keskeisin liiketoiminnan tulos syntyy edelleenkin metsätaloudesta eli 85 prosenttia liikevaihdosta. Metsähallitus hakkaa vuosittain liki viisi miljoonaa kuutiota puuta. Hakkumäärät ovat Kankaan mukaan loivassa nousussa, kun sotien jälkeen uudistetut metsät ovat kasvaneet hakkuuikään.
"Puun hinta vaikuttaa keskeisesti metsätalouden taloustulokseen. Hintakehitys on viime aikoina suosinut metsänomistajia ja puunmyyjiä", painottaa Kangas.
Kohonnut raakapuun hinta mahdollistaa nyt sellaistenkin metsäteiden kunnostukset, jotka ovat jääneet odottamaan parannustöitä.
Kangas murehtii, että päättynyt talvi oli puunkorjuussa hyvin vaikea. "Viime ja tänä vuonna on koettu tavanomaistakin kriittisempiä puuhuoltohetkiä tehtailla syys- ja kevätkelirikkoina. Metsätiet ovat menneet monin paikoin huonoon kuntoon tukkirekkojen alla. Jos ilmastonmuutos on totta, niin puunkuljetusten ongelmat ovat pysyvästi pahenemaan päin."
Yksityismetsänomistajista poiketen Metsähallitus huolehtii itse puun korjuusta ja kuljetuksesta metsästä sahoille ja tehtaille.
Kelirikot vaativat
tuplarahoitusta
Kangas kertoi, että tänä vuonna Metsähallitus käyttää kuusi miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa metsätiestönsä kunnostuksiin viime syksyn ja alkuvuoden pahojen kelirikko-olojen jäljiltä. Summa on kaksinkertainen normaalivuoteen verrattuna.
"Metsätalouden tiet palvelevat hyvin myös muuta metsänkäyttöä. Virkistyskäyttäjät ja muut jokamiehet pääsevät perille kohteisiinsa tai ainakin lähemmäs apajiaan. Etenkin luonnontuoteala ja matkailu hyötyvät metsien saavutettavuudesta. Varsinkin Lapissa ja Kainuussa Metsähallituksen tiestöllä on tärkeä merkitys metsien jokamieskäytölle ja yrittäjille."
Kangas torjuu Metsähallituksen ja matkailuelinkeinon vastakkainasettelun. "Mielestäni asetelma on keinotekoinen. Päinvastoin: Metsähallitus on mainio matkailuelinkeinon kumppani ja varsinkin Lapissa."