Uusien metsäteiden rakentaminen hiertää pahasti luonnonsuojeluväen ja teiden suunnittelusta ja rakentamisesta yksityismaille vastaavan Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen välejä. Hyvällä silmällä luontoväki ei katsele myöskään Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden tienrakennusta.
Varoittavimpana esimerkkinä tarjoillaan Hailuotoon suunniteltua ja osin jo toteutettua liki sadan kilometrin pituista tieverkostoa. Luodon uusjakoon liittyvien teiden pelätään repivän korvaamattomia vaurioita saaren herkkään luontoon ja arvokkaaseen maisemaan.
Koko maassa on metsäteitä noin 128 000 kilometriä, eli noin 89 kertaa enemmän kuin on matkaa Hankoniemen kärjestä Tenojoen varrelle Nuorgamiin. Uusia teitä rakennetaan noin 500 kilometrin vuosivauhdilla.
Pohjois-Pohjanmaalla teiden määrä on runsaat 10 000 kilometriä. Uusia teitä valmistuu runsaan sadan kilometrin verran vuodessa.
Viime vuosina uusien teiden rakentamista on vähennetty ja vanhojen teiden perusparannusta lisätty. Syinä ovat sekä valtion tukirahoituksen väheneminen että ympäristöpoliittiset paineet.
Perustelut arveluttavat
Metsäteitä on rakennettu ja rakennetaan helpottamaan metsien hyväksikäyttöä: hakkuita, puun kuljetusta ja metsänhoitotöitä. Viime vuosina on korostettu entistä herkemmin myös tiestön merkitystä metsien monikäytölle, retkeilylle, marjastukselle ja metsästykselle.
Luontoväkeen perustelut eivät hevin uppoa. Metsätalouden näkökulman sanotaan perustuvan vain ja ainoastaan metsien mahdollisimman tehokkaaseen taloudelliseen hyödyntämiseen. Monikäyttöä pidetään pelkästään yleistä mielipidettä kosiskelevana syöttinä.
"Teiden takia luonnon rauha järkkyy ja viimeisetkin erämaarippeet katoavat. Tiet ovat lisäksi rumia ja usein vaikeasti kuljettavia", sanoo Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Merja Ylönen.
Ylösen mielestä etenkään suojelualueiden välittömään läheisyyteen teitä ei tulisi rakentaa. Piiri on esittänyt myös suojelualueita sivuavien vanhojen teiden sulkemista. Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen mukaan valtion metsänparannusvaroin tuettujen teiden sulkeminen on mahdollista. Päätös on tiekuntien käsissä.
"Ylipäätään pysyviä ja jatkuvasti ylläpidettäviä metsäteitä ei pitäisi rakentaa. Teollisuuden tarpeisiin riittäisivät hyvin kevytrakenteiset väliaikaiset tiet", hän sanoo.
Tiet välttämättömiä
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen johtaja Niilo Piisilä sanoo tuntevansa hyvin luontoväen perustelut. Hänen mielestään ne ovat selvässä ristiriidassa metsänhoidon tavoitteiden kanssa.
Piisilä muistuttaa että maakunnan metsätietiheys on selvästi alle maan keskiarvon. Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelmassa uuden tiestön rakentamistavoite onkin runsaat 100 kilometriä vuodessa. Se ei ole kuitenkaan toteutunut enää vuosiin.
"Harva tietiheys aiheuttaa kustannuspaineita erityisesti Pohjois-Pohjanmaalle tärkeiden suometsien harvennushakkuisiin, puun kuljetuksiin ja taimikonhoitoon. Se vaikeuttaa myös energiapuun korjuun lisäämistä", Piisilä sanoo.
Piisilä myöntää, että yleiset ympäristöpoliittiset paineet ovat aiheuttaneet sen, että uuden metsätiestön rakentaminen on selvästi vähentynyt.
"Se on poliittinen valinta, ja lasku siitä lankeaa metsätalouden maksettavaksi. Sama koskee uudisojitusta, jota ei enää tueta metsänparannusvaroin", Piisilä sanoo.
Piisilä torjuu arvostelun teiden suunnittelemattomasta ja luontoarvoja vähättelevästä rakentamisesta.
"Kaikki tiesuunnitelmat menevät lausunnolle ympäristökeskukseen, ja sen mielipide otetaan myös toteutuksessa huomioon. Esimerkiksi Hailuodon uusjakoteiden suunnittelua ja rakentamista on ohjattu ympäristökeskuksesta", hän sanoo.