Harvinainen syksy voi aiheuttaa metsissä laajat talvituhot Pohjois-Suomessa. Lumien sulaminen ja kaatosateet ovat kastelleet maaperän ja vieneet lähes kaiken suojan puiden juurilta, minkä vuoksi pakkasten pelätään tekevän lähikuukausina pahaa jälkeä pohjoisen metsissä.
Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Risto Jalkanen kertoo, että kuluva vuosi on lähes samanlainen kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Vuoden 1986 poikkeuksellisen alkutalven jälkeen tulleet pakkaset vaurioittivat puustoa Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla noin miljoonan hehtaarin alalla. Myöhemmin muutaman vuoden ikäisistä istutusmetsistä paljastui 40 miljoonaa tuhoutunutta puuntainta.
Harvinaisen tuhotalven vaurioita ei ole laskettu, mutta rahallisesti menetykset olivat kuin isot.
"Pelkästään taimikkovahinkoina menetykset olivat kymmeniä miljoonia euroja ilman työn osuutta", Jalkanen sanoi.
Pohjoisessa metsille hallaa tekisi kertarysäyksellä tulevat pakkaset. Roudattomuuden ja valtavien sateiden vuoksi etelämpänä metsät eivät kestä myrskyjä tai lumikuormaa. Tänä vuonna pelastuksena on se, että takana on poikkeuksellisen kuiva kesä. Metsämaat ovat kuivan kauden jälkeen pystyneet paremmin imemään vettä huokosiinsa kuin vuonna 1986, jolloin satoi runsaasti jo syyskesällä.
Puiden juurten ja taimikkotuhojen syntyminen vaatii tavallisesti reippaita pakkasia. Vaurioita syntyy pahimmillaan jo 10-20 asteen kylmyydessä. Pohjoisessa alttiita ovat erityisesti karut kankaat, joilta porot ovat yleisesti kalunneet suojaavan aluskasvillisuuden.
Risto Jalkasen mukaan metsät kestävät ilmojen rasitusta yllättävän hyvin. Neulasensa rajuilmojen vuoksi menettäneet havupuut eivät välttämättä kuole ja lehtipuut reagoivat vesi- ja ravinnepulaan nopeasti. Silminnähden havaittava talvien lyhentyminen ja ääri-ilmiöt lisäävät kuitenkin metsätuhojen riskejä.