Iso osa suomalaisista europarlamentaarikoista arvioi, että Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan esitystä hiilinielujen mittaamistavasta tulee muuttaa.
Kalevan kyselyyn vastasi 10 Suomen 13:sta europarlamentaarikosta. Heistä Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Petri Sarvamaa (kok.), Hannu Takkula (kesk.) ja Nils Torvalds (krp.) sanovat aikovansa äänestää täysistuntoäänestyksessä ympäristövaliokunnan esitystä vastaan. Edustajat suhtautuvat esitykseen jyrkästi.
– Ympäristövaliokunnan tapa nähdä asia ei edes pyrkinyt kohtelemaan jäsenmaita tasa-arvoisesti, toteaa Sarvamaa.
Kumpula-Natrin mielestä verrokkivuosijärjestelmällä ei ole mitään tekemistä luonnon kestävyyden kanssa. Torvaldsin mukaan ympäristövaliokunnan esitys kohtelee metsäteollisuuden eurooppalaisia suurtuottajia tavalla, joka kielii metsäolosuhteiden ymmärtämättömyydestä.
Maankäyttösektori, johon metsät kuuluvat, on tulossa osaksi Euroopan unionin hiililaskentaa ja ilmastopolitiikkaa. Parlamentin ympäristövaliokunnan esitys ehdottaa, että vuosien 2021–2030 jäsenmaiden metsien hiilinielun mittaamiseen otettaisiin vertailuvuosiksi vuodet 2000–2012. Laskentatapa osuu Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Antti Asikaisen mukaan Suomelle huonoon paikkaan.
Vuosina 2000–2012 metsiä hakattiin Suomessa vähän muun muassa laman ja suuren puuntuonnin vuoksi. Hiilinielu oli tuolloin suuri, noin 35 miljoonaa tonnia hiilidioksiksi laskettuna. Laman jälkeen hakkuut lisääntyivät ja tuonti väheni, ja nyt metsien hiilinielun ennakoidaan pienenevän noin 20–25 miljoonaan tonniin. Pahimmassa tapauksessa Suomen vertailujaksojen välinen erotus lasketaan päästöiksi.
Vastanneista Liisa Jaakonsaari (sd.), Merja Kyllönen (vas.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) ja Henna Virkkunen (kok.) odottelevat vielä tarkempia tietoja äänestyksestä, mutta hekin toteavat, että esitystä on tarpeen muuttaa. Jaakonsaari uskoo, että asiassa tulee tukea Ranskasta ja Ruotsista, muttei osaa arvioida laajuutta.
– Toivon muutosesitykselle kannatusta. Olen ollut yhteydessä saksalaisiin meppeihin ja kertonut suomalaisesta metsäpolitiikasta. Tässä asiassa on meneteltävä taiten, ettemme ajaudu ilmaston lämpenemistä väheksyvien joukkoihin, Jaakonsaari korostaa.
Merja Kyllönen puolestaan sanoo ympäristövaliokunnan esityksen olevan selkeästi linjassa tiedeyhteisön näkemysten kanssa. Hän toivookin suomalaisia päättäjiä, yhtiöiden edunvalvontaa ja tutkijoita yhteiseen pöytään.
– Tutkijoiden näkemysten vähättely on ollut kotimaan edunvalvonnassa hölmö ratkaisu.