Vanhapaikka-niminen alue Sievin ja Toholammin rajamailla, Katiskajärven kupeessa, on nimensä veroinen. Sammaloituneet kannot ja kiviröykkiöt, jopa kiviaidat, kertovat siitä, että ihmisen toimista on jo vuosikymmeniä aikaa.
Vanhapaikka on yksi uusista suojelukohteista, jotka Metsähallitus otti siipiensä alle ja pelasti metsien talouskäytöltä.
Vanhapaikka kuuluu runsaslahopuustoisiin kangasmetsiin, joita oli kaksi kolmasosaa löydetyistä suojelukohteista. Osassa metsää on jopa lehdon tuntu.
Silmä kertoo tosiasian: metsässä lojuu lahoamisen eri vaiheessa olevaa puuaineistoa, joissa esimerkiksi kääpien on hyvä elämäänsä viettää.
"Tämän alueen reunoilla on aukeaa, mikä on hyvä asia, sillä näin tuuli kaataa lisää puuta lahoavaksi. Puulajeja on lisäksi runsaasti, joten tämä on erinomainen esimerkki monimuotoisesta suojelukohteesta", kertovat Metsähallituksen Pohjanmaan alueen maankäyttö- ja ympäristöpäällikkö Juhani Karjalainen ja Haapajärven metsätiimin esimies Vesa Härkönen.
Vanhanpaikan mittaustulokset kertoivat, että lahopuukriteerit täyttyivät komeasti, kun lahopuuta löytyi 20 kuutiota hehtaarilta. Normaalimetsässä sitä on 2--4 kuutiota.
Metsähallituksen metsätalouspuoli kampasi parin vuoden aikana esimerkiksi Pohjanmaan alueet jo toiseen kertaan, eikä saalis ollut läheskään edelliskerran veroinen. Sen jälkeen, kun homma oli valmis, alueet siirtyivät Metsähallituksen suojelupuolen haltuun.
"Luonnonsuojelujärjestöt haluavat suojelun alle mahdollisen suuren määrän hehtaareja. Monimuotoisuuden turvaamisessa panos--tuotos-suhde on kuitenkin parempi. Silloin suojellaan alueita, joita todella kannattaa suojella", Karjalainen näkee.
Suojelu tähtää uhanalaisten lajien ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Taloudellisesti tulee tappioita, sillä tämänkertaisessa talousmetsien suojelurysäyksessä Metsähallituksen nettotulot vähenevät yli 820 000 eurolla vuodessa. Suoraan lähtee 11 henkilötyövuotta ja välillisesti vielä enemmän.
"Miljoonat eurot vilahtelevat. Suojelulle tulee hintaa", muistuttaa Härkönen.
Tilalle tulevat toisenlaiset arvot. On useita lajeja, jotka vaativat häiriöttömän elinympäristön. Uhanalaisista lajeista liki kolmasosa elää perinneympäristöissä.
Valtion metsien suojelu on Metso-ohjelmassa vain pieni osanen, sillä 95 prosenttia Metson alueen metsistä on yksityisomistuksessa. Valtion metsät sijaitsevat lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Myös Metsähallitus pyrkii ostamaan yksityisiltä suojeluun sopivia metsiä. Vapaaehtoisuuteen perustuvat keinot suojelussa ovat osoittautuneet hyviksi.
"Nyt suojeltavien alueiden määrää on pidettävä niukkana. Lehtomaisia elinympäristöjä löytyy valtion mailta vähän ja nekin on jo suojeltu. Muutenkin ekologisesti arvokkaimmat valtion metsät on suojeltu lukuisissa aiemmissa luonnonsuojeluohjelmissa", tämänkertaista projektia johtanut ympäristöasiantuntija Petri Heinonen Metsähallituksesta sanoo.