Metsästystapaturmia tapahtuu Suomessa metsästäjäkunnan suuruuteen nähden harvoin, mutta ne ovat aina vakavia. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattuu Suomessa vuosittain ja läheltä piti -tilanteita sitäkin useammin.
Vuosina 2002-2003 ampuma-asevahinkoja on tullut Metsästäjäin keskusjärjestön tietoon nelisenkymmentä.
Osa metsästysonnettomuuksista johtuu saalistuksen kiihkosta, osa on pelkästään todella huonoa tuuria.
Posiolla jo kaksi miestä on viety tänä syksynä sairaalahoitoon, kun lentoon noussutta metsälintua ampuneet miehet olivatkin osuneet eräkaveriinsa.
Lataamaton ase on usein se kaikkein vaarallisin. Viimeksi tänä syksynä hirvenammuntakokeissa Sotkamossa laukesi aseen punnituksessa "lataamaton" kivääri.
"Aina on vahingon tai inhimillisen virheen mahdollisuus olemassa, vaikka onnettomuuksia sattuu vähän verrattuna metsästyspäiviin", Klaus Ekman Metsästäjäin keskusjärjestöstä miettii.
Suomessa on noin 300 000 metsästäjää. Metsästyspäiviä kertyy keskusjärjestön kyselyn mukaan toistakymmentä metsästäjää kohti.
Metsästysjärjestöjen valistustyössä tapaturmien ehkäisyllä on merkittävä rooli. Toiminnanjohtaja Juha Julkunen Vuolijoen riistanhoitoyhdistyksestä korostaa, että tapahtuneista vahingoista kerrotaan metsästyksen tutkintoa suorittavilla nuorille.
Veneessä tapahtunut vahingonlaukaus on monesti kuolemaksi, koska etäisyys on lyhyt. Haulikon harhalaukauksen voima häviää nopeasti yli 50 metrin päästä.
Vaakatasoon suunnatut laukaukset ovat Julkusen mukaan aina vaarallisia. Vesilinnustuksessa veteen ammutut haulit ottavat myös joskus kimmokkeen vastarannalle.
Hirvenpyynti
tarkoin ohjattua
Hirvenmetsästyksellä metsässä ja pellon pientareilla liikutaan kilometrien päähän tappavien kivääreiden kanssa.
Potentiaaliset vaaratilanteet on otettu tarkoin huomioon lainsäädännössä ja metsästyskäytännöissä.
"Hirvenmetsästys on niin tarkkaan johdettua, että onnettomuuksia pääsee tapahtumaan todella harvoin", Juha Julkunen kertoo.
Hirvenmetsästäjällä on päällään näkyvät asusteet eli yleensä punainen lakki ja liivit. Liivit tulivat pakollisiksi jo 1970-luvulla.
Hirvimetsälle myös pääsee kiväärin kanssa vain, jos ammuntakoe on suoritettu. Osa hirviporukoista vaatii, että koe on suoritettava joka vuosi.
"Ammuntakoe poistaa metsältä varmasti ne, joilla on jo näkö huonontunut tai käsi vapisee", Julkunen sanoo.
Yhden metsässä liikkujaa lohduttavan seikan Metsästäjäin keskusjärjestön viestintäpäällikkö Klaus Ekman onnettomuustilastoista löytää.
"Vuosiin ei ole kuolemaan johtanutta metsästysonnettomuutta sattunut ulkopuolisille, vaan kohteena on aina ollut toinen metsästäjä."