Suomussalmi
Metsästysrikollisuus on siitä erikoinen rikollisuuden laji, että siinä ei ole asianomistajapuolta, joka ilmoittaisi rikokset viranomaisille. Rikollisuus paljastuu joko ilmoituksina viranomaisille tai valvonnan kautta. Tässä onkin suuri ongelma.
Suomussalmen kihlakunnan poliisipäällikkö Antti Karjalainen käyttää metsästyksen valvonnasta sanaa näennäinen. Kiinnijäämisriski on pieni.
"Nykyisessä tilanteessa valvonnalla on vain mielikuvallinen merkitys. Kysymys on resursseista. Poliisin rikostentorjunnan priorisoinnissa metsästyksen valvonta tulee häntäpäässä. Viranomaisten tietoon tulevat metsästysrikokset ovat vain pintakuohua, ja syyttäjälle menevät metsästysrikosjutut ovat marginaalisia."
Poliisipäällikkö Karjalainen vetää poliisihallinnon viime vuoden keväällä asettamaa erävalvonnan asiantuntijaverkostoa. Elin on pysyvä ja siinä on edustajia joka läänistä.
Antti Karjalainen painottaa, että luonnonvararikosten valvonnassa poliisi keskittyy nyt metsästysrikollisuuteen, koska tilanne kentällä on huolestuttava. Karjalainen perää asiassa yhteiskunnallista arvokeskustelua kaikkien tahojen kanssa muun muassa asenteista.
"Nyt on mietittävä vakavasti rikostentorjunnan strategia tässä asiassa. Vastausta on haettava siihen, minkälainen selvitys metsästysrikollisuudesta tehdään, miten vakavaksi tilanne koetaan, tarvitaanko viranomaisvalvonnan tehostamista vai hyväksytäänkö nykymeno."
Karjalaisen mukaan rikosoikeudellisessa järjestelmässä metsästysrikoksia ei pidetä erityisen moitittavina, tämä näkyy hänen mukaansa tuomioissa.
"Jos halutaan, että teot eivät ole moitittavia, niin miksi niihin enää satsaamaan voimavaroja."
Karjalaisen mukaan Ruotsissa on tehty tietoinen valinta. Kun sielläkään valvonta ei ole riittävää, kiinnijääneiden rangaistuksia on kovennettu.
"Ylipäätänsä metsästysrikollisuus on herkkä keskustelun aihe. Poliisi ei halua syyllistää metsästäjäkuntaa, koska suurin osa metsästäjistä toimii rehellisesti sääntöjen mukaan."
Ammattilaiset
ovat asialla
Toissa vuonna yksin Kainuussa tuli viranomaisten tietoon 30 hirven salakaatoa.
Tänä syksynä tilanne näyttää vain villiintyvän, sillä tiedossa on jo 15 hirven tai peuran salakaatotapausta.
Antti Karjalaisen arvion mukaan piilorikollisuus metsästyksessä on selvästi suurempi kuin muissa rikoslajeissa, joten todellisia salakaatojen määriä voi vain arvailla. Erityisen huolestuttavaa on se, että metsästysrikollisuuteen liittyy entistä enemmän ammattimaisuutta ja kaupallisuutta.
"Tämä on valitettava kehityksen suunta. Ilmi on tullut tapauksia, joissa todistajia on uhkailtu tai jopa pahoinpidelty."
Ammattimainen metsästysrikollisuus kohdistuu erityisesti hirvieläimiin ja suurpetoihin. Karjalaisen mukaan rikollisilla on kanavansa myydä lihat eteenpäin jopa ulkomaille saakka.
Tieto tulee viiveellä ja on epämääräistä
Kolmas rikollisuuden laji on maantiemetsästys. Pohjoisessa on tässä asiassa nostettu tänä syksynä jo laajoja juttuja esiin.
Poliisilla on rajalliset mahdollisuudet valvoa esimerkiksi karhunkaatojen laillisuutta. Yleisimmin kaadoista ilmoitetaan riistanhoitopiirille, josta tieto tulee poliisille.
"Usein tieto tulee viiveellä ja paikka ilmoitetaan niin epämääräisesti, että valvonta ontuu. Onko lainsäätäjä edes tarkoittanut, että poliisi pääsee valvomaan kaatojen laillisuutta", Karjalainen kyselee.
Kihlakunnan poliisipäällikkö Antti Karjalaisen mukaan luonnonvararikosten pahimmat alueet ovat Itä- ja Pohjois-Suomi ja useimmiten rikokset tehdään valtionmailla.
Metsästyksen valvonnasta huolehtivat Suomessa poliisin lisäksi rajavartiolaitos, tulli, riistanhoitoyhdistysten metsästyksen vartijat ja metsähallituksen erätarkastajat.