Sisäministeri Kari Rajamäen (sd.) kohulausunnoista huolimatta Pohjois-Suomen vapaaseen metsästysoikeuteen ei ole tulossa mitään rajoituksia. Tämän teki selväksi maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Korkeaojan mukaan lainsäädäntöön ei ole tekeillä eikä suunnitteilla muutoksia sen paremmin pohjoisen Suomen alueen perinteiseen metsästysoikeuteen eikä muutoinkaan maanomistajan oikeuksiin liittyvään metsästysoikeuteen
Hallituksessa asia Korkeaojan toimialaan. Rajamäki vakuuttaa, ettei ole ollut esittämässä muutosta metsästyslakiin, vaan halusi synnyttää keskustelua kahdesta näkökulmasta: maattomien ja nuorten saamiseksi metsästysharrastuksen pariin sekä liikenneturvallisuuden lähtökohdista riistakantojen säätelyssä.
Metsästyslain mukaan henkilöillä, joiden kotipaikka on Lapin läänissä tai Kainuussa ja neljässä Oulun läänin kunnassa, on vapaa oikeus metsästää kotikunnassaan valtion mailla.
Rajamäki totesi lehtihaastattelussa, että "pula-ajan peruja oleva oleva vapaa metsästysoikeus voitaisiin poistaa, koska se ei enää ole nykyaikaa."
Pohjoisessa asiasta nousi häly. Rajamäen ajatuksille annettiin yhtenä rintamana tuohtunut tyrmäys.
Turha huolestuminen
Sisäministerin mukaan hänen sanomisiaan on tulkittu väärin, kun on väitetty hänen ajavan vapaan metsästysoikeuden poistamista Pohjois-Suomessa.
Siihen olisiko Rajamäki rajaamassa vapaata metsästysoikeutta hän vastaa: "Sillä tavalla kylläkin, että pohjoisessa vapaa ja villi metsästäminen ei olisi enää ihan mahdollista, kun metsästys ei automaattisesti tapahtuisi valtion mailla. Ensisijaisena pitää olla paikallinen väestö. Mutta tämä on nykylain linja."
Rajamäki kehaisee, että hänen toimestaan metsästyslakiin tehtiin lex Rajamäki -pykälä. Sen mukaan valtion mailla etuoikeus on annettava paikalliselle metsästysmaata vailla olevalle väestölle.
"Miksi maattomien paikallisten ihmisten pohjoisessa pitäisi huolestua, jos metsästysjärjestelmää hivenen tarkistettaisiin", Rajamäki ihmettelee. Hän arvelee ihmisten "suuttuneen siitä, kun sanoin, että ensin ammutaan valtion linnut ja sitten omat linnut."
"Keskustelu on ollut omituista. En ole ollut rajoittamassa pohjoisen metsästysoikeutta. Olen puhunut nimenomaan metsästysmahdollisuuksien laajentamisesta nuorten ja maattomien osalta", Rajamäki sanoo.
Hänen mukaansa nuoret ja maattomat voisivat kirjautua helpommin metsästäjäkuntaan, jos muodostettaisiin kalastusalueiden kaltaisia metsästysalueita.
Rajamäki lisää puhuneensa jo pitkään sen puolesta, että villi metsästysvapaus ei ole nykyaikaa riistakantojen ohjauksen ja säätelyn kannalta.
Huoli ukkoutumisesta
Rajamäki selittää, että hän nosti asian syyskuun puolivälissä esiin tieliikenteen turvallisuuden näkökulmasta ja vaati hirvikantojen säätelyä. "Mielestäni hirvikannan alentamista pitää jatkaa. Talvikanta tuli saada 100 000 yksilöstä suurin piirtein puoleen." Rajamäki toteaa maatalousministeri Korkeaojan jakavan tämän näkemyksen.
"Mutta jos meillä ei ole metsästäjiä tulevaisuudessa, miten hoidamme hirvikannat. Ongelma on se, että nuoria ei tahdota saada ukkoutuviin metsästysporukoihin.Jatkossa meillä voi olla todellinen ongelma riistakantojen säätelyssä ja ohjailussa, jos metsästäjärakenne ei ole kunnossa nuorten ja maattomien osalta", Rajamäki sanoo.