Metsästyslaki muuttuu elokuun alussa. Osa lakimuutoksista tulee voimaan porrastetusti ensi vuoden alusta ja osa ensi helmikuun alusta.
Uusi metsästyslaki hyväksyttiin elokuun 1. päivä ja metsästys- ja ampumakoeasetukset tulevat voimaan maanantaina 7. elokuuta.
Yksi lain muutoksista liittyy jousimetsästykseen. Elokuun alusta lähtien metsästysjousella saa metsästää myös pieniä hirvieläimiä, kuten valkohäntä-, kuusi- ja metsäpeuroja. Lisäksi jousella saa vastedes metsästää myös villisikoja, mufloneita ja saksanhirviä. Valkohäntäpeuran vahtimismetsästyksen alkua aikaistettiin myös niin, että se alkaa jo syyskuun alusta.
Suomen jousimetsästäjäin liiton puheenjohtaja Antti Saarenmaa sanoo, että metsästyslain muutos on hieno asia.
- Se on loistava juttu. En muista, milloin ensimmäiset esitykset asiasta tehtiin, mutta siitä saattaa olla jo kaksikymmentäkin vuotta. Asia on edennyt aiemmin jonkin verran pariinkin kertaan, mutta ei koskaan lopulta muutokseksi asti.
Tälläkin kertaa monet jousimetsästystä pitkään harrastaneet miettivät Saarenmaan mukaan meneekö muutos todella läpi.
- Iso asia on se, että jousi metsästysaseena tuo uudenlaisia haasteita metsästäjälle. Pitää päästä lähelle riistaeläintä eli pitää tuntea eläin ja sen ympäristö ja kaikki muut vaikuttavat tekijät. Silloin metsästyksen suunnittelu lähtee aivan eri suunnasta.
- Lajimäärän lisääntyminen ei olekaan se suurin asia muutoksessa, vaan se, mitä sen mukana tulee. Muutos tuo uudenlaista metsästyskulttuuria vanhan rinnalle. Iso juttu tässä on se, että muutos toivon mukaan rikastuttaa Suomessa olevaa metsästyskulttuuria.
Villisikakanta halutaan puolittaa
Hirven metsästystä koskevat muutokset metsästyslakiin astuvat voimaan helmikuussa 2018 ja osin helmikuussa 2019. Suurpetojen metsästystä koskevat muutokset tulevat voimaan vuoden 2018 alusta lukien.
Metsästyslain muutoksella annettiin valtioneuvostolle ja maa- ja metsätalousministeriölle uusia keinoja metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi. Jatkossa saalisilmoitus on tehtävä metsäkauriin lisäksi villisiasta, metsähanhesta ja hilleristä.
Myös villisian metsästystä halutaan tehostaa. Tavoitteena on torjua afrikkalainen sikarutto, joka on levinnyt Baltiaan, Puolaan ja Venäjälle, ja uhkaa levitä myös Suomeen. Suomen villisikakanta halutaan puolittaa noin 500-600 yksilöön.
Jousimetsästäjiä on Suomessa ehkä noin 15 000
Metsästyslain muutoksella tavoiteltiin myös hallinnollisen taakan keventämistä esimerkiksi vähentämällä ampumakokeisiin liittyvää byrokratiaa.
Jousimetsästyskin edellyttää metsästäjältä jousella suoritettua ampumakoetta. Jousikokeessa on ammuttava kolme nuolta 18 metrin etäisyydeltä tauluun, jonka halkaisija on 23 senttiä. Suomessa riistanhoitoyhdistykset järjestävät ampumakokeet.
Saarenmaan mukaan jousimetsästystä harrastavien määrää on vaikea arvioida.
- Yhdistyksessä on jäsenenä noin tuhat ihmistä. Kauppiailta olemme saaneet tietoa siitä, kuinka paljon metsästysjousia on myyty - puhutaan ehkä 15 000 ihmisestä.
- Mitä itse olen seurannut ja kauppiaiden kanssa jutellut, niin pikkuhiljaa kiinnostus harrastusta kohtaan on kasvanut.
Saarenmaan mukaan jousimetsästyksen kasvun taustalla on useita tekijöitä.
- Huomattava tekijä on se, että jousi on helppo metsästysase hankkia, sillä siihen ei liity lupapolitiikkaa. Toinen iso asia on se, että jousella voi harjoitella paljon useammassa paikassa kuin ruutiaseella, Saarenmaa sanoo.
Saarenmaa sanoo myös, että itse jousella metsästäminenkin on erilaista.
- Metsästystapahtuma on erilainen ja rakennetaan eri tavalla ja se tarjoaa metsästäjille uusia ja kiinnostavia haasteita. Luulen, että suosioon vaikuttavat kaikki nämä asiat.