Oulu
Yli 200 000 metsästäjää osallistuu vesilintujen metsästykseen ja heistä suuri osa on liikkeellä tänään ja lähipäivinä. Metsästäjien mukana liikkuu myös rahaa.
Lumijoen metsästysyhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kyrö kertoo, että heillä metsästykseen oikeuttavia vieraslupia on myyty esimerkiksi viime vuonna vähän yli 50 000:n markan arvosta. Vuosittain metsästäjiä käy Lumijoen yhdistyksen alueella vierasluvilla noin 250-300 henkilöä.
Vierasluvista saatavat tulot ovat ylipäätään metsästysseuroille hyvä tulonlähde. Rahaa käytetään esimerkiksi maanomistajille maksettaviin korvauksiin, riistanhoitoon, ampumaratoihin ja kilpailutoimintaan. Seuroille tuppaa jäämään pankkitileille jotakin pahan päivän varallekin.
"Pystytään toimimaan eikä jäsenmaksua tarvitse pistää niin valtavan isoksi. Nyt esimerkiksi kohennetaan ampumarataa. Seuran taloudellinen tilanne on aivan hyvä, ei ole kädestä suuhun elämistä", Kyrö luonnehtii.
Kyrön mukaan vierasluvista saatavat tulot vähenivät selvästi muutama vuosi sitten, kun lyijyhaulien käyttö kiellettiin vesilintujen metsästyksessä. "Etenkin vanhemmat metsästäjät sanoivat etteivät viitsi sen takia hankkia uusia aseita", Kyrö sanoo.
Kausiluvan hinta on Lumijoella 70 euroa ja vuorokausilupa maksaa 30 euroa. Kyrön käsityksen mukaan lupien hinnat ovat suurin piirtein samat alueen seuroilla.
Hailuoto vetonaula
Hailuoto painii vieraslupien myynnissä omassa sarjassaan, esimerkiksi viime vuonna kahdelle ensimmäiselle jahtipäivälle myytiin 430 vesilinnustuslupaa, loppuajalle 277 kappaletta. Metsästyslupamaksuista kertyi 79 prosenttia seuran tuloista, yhteensä yli 190 000 markkaa. Seuran talous osoitti tilikauden lopussa hieman voittoa, vajaat parikymmentä tuhatta markkaa.
Vieraslupien tilannetta tulevaisuudessa hankaloittaa Hailuodossa se, että merkittäviä linnustusalueita on tulossa Natura-suojelun piiriin. Hailuodon metsästysseuran mukaan näillä alueilla liikkuneet metsästäjät ovat tuoneet yli kolmasosan metsästyskauden kokonaistuotosta.
Metsästysseuran puheenjohtaja Kalevi Tönkyrä toteaa, että suojelun toteutusajankohdasta ei ole vielä tullut tietoa, eli toistaiseksi metsästys jatkuu entiseen malliin entisillä alueilla. "Ei metsästysseura ole suojelulle käsiä taputtanut, mutta seura ei ole millään lailla sopijaosapuolena asiassa", hän sanoo.
Jos metsästäjien määrä pienenee suojelun takia, se vaikuttaa muuhunkin kuin metsästysseuran tuloihin. Saarella liikkuvat metsästäjät jättävät Tönkyrän mukaan luparahoihin nähden moninkertaiset summat erilaisille palveluntarjoajille.
Asekauppa myötätuulessa
Aseita ja patruunoita myydään melko tasaisesti joka vuosi, virallista kokonaisarviota ei saa. Mutta joka tapauksessa esimerkiksi haulikonpatruunoita myydään maassa miljoonien eurojen arvosta vuosittain.
Myyjä Juha Heikkinen Intersportin Välivainion myymälästä kertoo, että sorsastuksen alla kauppa on sujunut hyvin. Maanantaina oli tosin jo rauhallisempaa. Hänen mukaansa esimerkiksi patruunoiden hinnat ovat pysyneet samalla tasolla kuin viime vuonna. "Asekauppa on ollut selvästi vilkkaampaa kuin aikaisempina vuosina. Myynti on ollut nousujohteista jo useamman vuoden ajan."
Tyypillinen ostaja ostaa Heikkisen mukaan noin 50 patruunaa. Helteiden keskellä patruunoita ehkä ostetaan jonkin verran vähemmän kuin muulloin, liian hyvä keli kun heikentää metsästysoloja.
Aseiden myynti on Heikkisen mukaan selvästi tärkeämpää kuin patruunoiden myynti, aseita myydään ympäri vuoden. Käytettyjä aseita myydään myös runsaasti. Metsästysaseiden määrä valtakunnassa kaikesta päätellen lisääntyy, niitä ei kovin helposti loppuun käytetä.