Pohjoissuomalaiset hyötyvät metsästyksestä valtion mailla myös taloudellisesti, selviää tänään keskiviikkona julkaistusta laajasta tutkimuksesta.
Lapissa ja useissa Oulun läänin kunnissa paikallisilla on ns. vapaa metsästysoikeus. Paikalliset ovatkin etusijalla, kun Metsähallituksen suunnittelee metsästystä. Lupia myydään muille vain sen verran, mitä riistakannat kestävät paikallisten metsästyksen lisäksi. Metsästyksen kestävyyttä kontrolloidaan tarkasti.
"Tämän sovittelun oheistuotteena paikallinen aluetalous näyttää hyötyvän metsästyksestä huomattavasti", Metsähallituksen ylitarkastaja Jukka Bisi totesi keskiviikkona Rovaniemellä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Paikalliset hyötyvät sekä hirvijahdista että pienriistan metsästyksestä Metsähallituksen alueilla. Pelkästään Itä-Lappiin, jota tutkimus analysoi tarkasti, virtasi viime vuonna 2,4 miljoonaa euroa pienriistanmetsästäjien mukana.
Koko Pohjois-Suomen vapaan metsästysoikeuden alueella tämä merkitsee 17 miljoonaa euron taloudellista vaikutusta. Keskimäärin lupametsästäjä viettää alueella runsas neljä vuorokautta ja käyttää tällöin paikallisia palveluja. Vapaan metsästysoikeuden alue tarkoittaa Lapin läänin kuntia ja osaa Oulun läänin kunnista.
Metsästäjäkunta vanhenee
Metsähallitukselta lupia ostavista metsästäjistä suurin osa vastustaa ns. yrittäjälupia. Tutkimus arvioi myös metsästäjien määrän muutosta Pohjois-Suomessa. Tällä hetkellä vapaan metsästysoikeuden alueella on 50 000 metsästäjää, mutta vuonna 2040 enää 42 500 metsästäjää.
Poismuuton lisäksi metsästäjäkunta vanhenee pohjoisessa, mikä vähentää paikallista metsästyspainetta. Lisäksi ihmiset muuttavat Pohjois-Suomessakin edelleen kaupunkiseuduille: Oulun, Tornion ja Rovaniemen seudut ovat kasvualueita.
Kun metsästäjä muuttaa kaupunkiin muualta pohjoisesta, hänestä tulee lupametsästäjä, jos hän haluaa entiselle kotiseudulleen jahtiin. Monet lupametsästäjät ovatkin pohjoisen kasvatteja. Valtion maat palvelevat nykyisellään noin 100 000 metsästäjää.