KUUSAMO
Metsästys on alkanut jälleen yleistyä Pohjois-Suomessa. Selvimmin kehitys näkyy Lapissa, jossa metsästäjäkunta karttui viime kaudella 1753 metsästäjällä.
Oulun piirissäkin suosio on lisääntynyt, tosin hitaasti. Kainuussa metsästäjät ovat hieman vähentyneet rajun muuttotappion myötä. Erityistä on silti ollut se, että kursseilla tutkintoon valmentautuvista puolet on naisia.
Etelä-Suomea vaivaava metsästäjäkunnan ukkoontuminen ei näy pohjoisessa Koillismaata ja Kainuuta lukuun ottamatta. Kainuun riistanhoitopiirissä keski-ikä on noin 41 vuotta ja Koillismaalla arviolta vielä korkeampi.
Elokuussa alkavan metsästyksen aloittaa pohjoisessa lähes 3 000 uutta harrastajaa, joten kävijöitä riittää, kun esimerkiksi pitkin Pohjois-Pohjanmaata järjestetään vielä alkusyksyn aikana yli 40 metsästäjätutkintoa. Tutkintoon valmistavia kurssejakin järjestetään vielä toistakymmentä.
Itsekin hirvimerkkinsä uusimassa käynyt Oulun riistapäällikkö Keijo Kapiainen arvelee, että suosio johtuu muun muassa hirvikannasta. Tämä näkyy erityisesti ampumaradoilla, sillä hirvenmetsästäjien on suoritettava koe kolmen vuoden välein.
Naisetkin
metsästävät
Lapissa metsästyksen suosion lisääntyminen johtuu myös avoimista metsästysseuroista. "Meillä on varsin terve tyyli, kun kylällä asuvat henkilöt otetaan seuraan tasavertaisina jäseninä", kertoo Lapin riistapäällikkö Teuvo Eskola.
Myöskin Lapin hirviporukoihin pääsee, omisti maata tai ei. "Ei ole kuin muutama yksittäinen seura, jossa on tiukemmat säännöt", Eskola kertoo.
Nuorille metsästäjille seurojen tiukat säännöt ovat usein ankaria, sillä he omistavat harvoin metsää. Lapissa nuoret on osattu huomioida. "Rovaniemelläkin on erityisen ansiokkaasti panostettu nuorten metsästäjien kouluttamiseen. Nyt elokuun alussa on metsästyskauden avaustapahtuma", Teuvo Eskola toteaa.
Kainuussa metsästäjäkunta ei ole lisääntynyt tai säilynyt nuorekkaana, mutta sielläkin noin 300 uutta metsästäjää suorittaa tutkinnon vuosittain. "Päivän ilmiö on, että tutkinto suoritetaan aikaisempaa nuorempana. Nykyään yleisin ikä on 13-16 vuotta", kertoo riistanhoidonneuvoja Petri Vartiainen.
Kainuussa jokainen yhdistys järjestää valmentavan kurssin vähintään kerran vuodessa. Vaikka riistanhoitopiirissä keski-ikä onkin korkea, metsästäjäkunnan ei voi sanoa ukkoontuvan. "Kurssien kävijöistä on nykyään usein peräti puolet naisia", Vartiainen sanoo.
Pohjois-Suomessa asuu lähes kolmannes Suomen metsästäjistä. Oulun piiriin kuuluu lähes 39 000, Kainuun piiriin alle 16 000 ja Lapin piiriin yli 32 000 metsästäjää.
"Suhteellisestihan metsästäjämäärä vielä kasvaa, kun väki vähenee", Lapin riistapäällikkö Teuvo Eskola toteaa. Hänen mukaansa harrastus on vielä luonnollista pohjoisessa, jossa ihmiset ovat aina joko hillassa, kalassa tai metsästämässä.
Luonnosta henkistä ja fyysistä hyvinvointia
Olisikin arvokasta, jos perinne siirtyisi nuorille. "Me käymme kertomassa luonnosta ja riista-asioista kouluillakin. Se on tärkeää, ryhtyvät nuoret sitten metsästämään tai eivät", Eskola pohtii. Hänen mukaansa turkistarhaiskujenkin takia nuorten olisi hyvä tietää, millaista jälkeä Suomen luonnolle vieraat pedot saavat aikaan.
"Näin isän näkökulmasta pojat ja tyttäret ovat paremmassa turvassa hyvin evästettynä eräpolulla kuin kaduilla. Luonto tekee hyvää henkisesti ja fyysisesti ajatellen myös työelämää ja opiskelua", Eskola toteaa.
Lisäksi nuorille on hyvä kertoa luonnonruuan puhtaudesta ja metsästyksen etiikasta. "Jokuhan senkin lihan on tappanut, joka makkarassa on. Se on ollut märkäturpainen vasikka joskus", Eskola sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan laitamailla Koillismaalla metsästyksen on jo koettu jääneen muiden harrastusten jalkoihin. "Meillä metsästäjäkunta vanhenee koko ajan. Ennen metsästys oli syrjäkylien pojille ainoa harrastus, mutta nyt ei kiinnosta", valittelee Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pentti Murtovaara.