Mitä tähtäät huomenna? Tähän kysymykseen haettiin vastausta Pohjois-Suomen erämessuilla lauantaina iltapäivällä, kun Kaleva järjesti aihetta käsittelevän tietoiskun Oulu-hallissa. Kysymys kiinnosti yleisöä, sillä messujärjestäjän arvion mukaan sitä oli kuuntelemassa päälavan tuntumassa toista tuhatta ihmistä. Kaikkiaan messuilla kävi päivän aikana noin 18 000 erätietoudesta kiinnostunutta.
Vastauksia tarjoilivat tietoiskun panelistit eli edustajat Metsähallituksesta, Luonnonsuojeluliitosta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, Perinnejousimetsästäjäin liitosta ja Oulun riistanhoitopiiristä. Yleisö ei päästänyt heitä helpolla, vaan tivasi selvyyttä erilaisiin metsästykseen ja luontoon liittyviin näkökulmiin varsin aktiivisesti.
Joidenkin riistalajien
metsästys vähentynee
Metsästäjien tähtäimeen ei tietoiskun panelistien mukaan näyttäisi tulevaisuudessa asettuvan ainakaan Suomen kansallislintu joutsen. Sen metsästyksen aloittamista on väläytelty muun muassa metsästäjien chat-palstoilla.
"Joutsen on pyhä lintu, joka pelastettiin aikanaan sukupuuton rajoilta", Luonnonsuojeluliiton vs. luonnonsuojelupäällikkö Tapani Veistola toppuutteli.
"Olisi se aika ronski teko", Perinnejousimetsästäjäin liiton puheenjohtaja Sinikka Uusitalo jatkoi.
Metsähallituksen ylitarkastajan Jukka Bisin mukaan ekologisesta näkökulmasta tarkasteltuna joutsenkannat kestäisivät kuitenkin metsästyksen.
"Yhteiskuntarauhan kannalta en kuitenkaan kannata sen aloittamista". Mies arveli, että se tekisi lopulta hallaa myös metsästyksen imagolle.
Yleisö sen sijaan oli toista mieltä. Kun siltä kysyttiin, moniko kannattaisi joutsenen metsästystä nosti kätensä ilmaan 26 ihmistä. Vastustavia käden nostoja tuli 12. Suurin osa tilaisuutta seuranneista ei halunnut ottaa asiaan kantaa lainkaan.
Panelistien mielestä myös moni muu laji saattaa tulevaisuudessa välttää ruokalautaselle päätymisen, vaikka niitä nyt metsästetäänkin. He väläyttelivät muun muassa kiirunan, riekon, metsäjäniksen, hillerin, heinätavin ja peltopyyn metsästyksen vähentämistä jatkossa.
Lintukanta kasvaa,
vaikka metsiä hakataan
Alkukankeuden jälkeen yleisö rohkeni tarttua mikrofonin varteen.
"Millä tavalla Metsähallitus aikoo menetellä Ylä-Lapin metsien kanssa?", kysyi enontekiöläinen Antti Tonteri.
"Enontekiöllä ei haluta, että ikimetsää lähdetään kaatamaan. Ovatko koneet tulossa sinne?"
"Metsähallitus pyrkii sovittelemaan näitä asioita niin paljon kuin mahdollista", Jukka Bisi vastasi.
Ylikiiminkiläistä Heikki Väänästä puolestaan mietitytti se, miksi lintukanta on Yli-Kiimingin ja Kiimingin alueella samalla tasolla kuin se oli 60-luvulla.
"Miksi se on vuosien saatossa runsastunut, vaikka metsiä on hakattu", hän kysyi.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Pekka Helteen mukaan näin on käynyt myös muualla. Välillä lintujen kannalta tilanne on ollut heikko vuosikymmeniä, mutta sitten se on kohentunut.
Metsästyksen kestävyyteen
voi vaikuttaa eri tavoin
Panelistien puheenvuoroissa nostettiin useaan otteeseen esiin metsästyksen kestävyyden merkitys. Loppupuheenvuoroissaan he kiteyttivät, mitä sen eteen voitaisiin tehdä.
"Välillä tulee huonoja riistavuosia. Metsästäjien pitäisi tällöin ottaa metsästyksestä sapattivuosia", Helle opasti. "Yhdessä täytyisi vaikuttaa kaavoitukseen", Veistola linjasi.
"Tärkeintä on yhteistyö, keskustelu, vuorovaikutus ja terveen järjen käyttö", Uusitalo tiivisti iltapäivän annin.