Yhä useampi suomalainen haluaa suorittaa metsästäjätutkinnon ja päästä metsään riistan perään. Tutkinnonsuorittajien määrä on ollut viimeiset viisi vuotta tasaisessa kasvussa, eikä taantumaa ole näkyvissä.
Metsästäjäin keskusjärjestö arvelee suosion kohoamisen johtuvan muun muassa hirvieläinkantojen runsaudesta ja sen myötä parantuneista metsästysmahdollisuuksista. Lapissa intoa on lisännyt viime vuosien kohtalaisen hyvät metsäkanalintujen kannat.
Vuosittain metsästäjätutkinnon suorittaa noin 8000 suomalaista, mutta saman verran sen ehtii myös vuodessa reputtaa. Monet metsälle haluavista käyvät vieläpä useampaan kertaa kokeilemassa läpipääsyä.
Vaikka tutkintoa pidetään yleisesti vaikeana, ei kokeen ja metsästäjäkoulutuksen ohjelman laatinut Metsästäjäin Keskusjärjestö aio sitä lähiaikoina uudistaa, ainakaan radikaalisti.
Perusteellinen uudistaminen metsästäjätutkintoon tehtiin viimeksi vuonna 1991 ja sen jälkeen kysymyssarjaa ja koulutuksia on kehitetty tarpeen mukaan.
"Tutkintoa kehitetään pikkuhiljaa, mutta tasoa ei lasketa", kehittämispäällikkö Tuomo Pispa sanoo. Hänen mukaansa tutkintoa ei nyt pääse läpi lukematta, eikä ole syytäkään.
Syksyllä kiihkein tutkintoaika
Samoilla linjoilla on Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pentti Murtovaara, joka näkee vuosittain alueellaan tutkintoa hakevien tiedot, taidot ja asenteet. Murtovaaran mielestä turhan moni lähtee kokeilemaan läpipääsyä liian kepeällä opiskelulla ja puhtaasti veikkaamalla.
Senkin vuoksi Kuusamossa vain 40 prosenttia yrittäjistä pääsee kokeesta läpi, mikä tekee vuosittain noin sata uutta metsästäjää. Läpipäässeiden määrä jää prosentuaalisesti alle valtakunnallisen tason.
Syksyn metsästyskausi alkaa koko maassa pääasiassa 20. elokuuta, eikä metsästysharrastuksen uutena aloittavalla ole metsälle asiaa ilman, että tutkinto on hyväksytysti suoritettu. Lähestyvä metsästyskauden alkaminen aiheuttaakin elokuussa ryntäyksen riistanhoitoyhdistysten järjestämiin metsästäjätutkintotilaisuuksiin.
Itsenäisen opiskelun lisäksi voivat tutkintoon valmentautuvat käydä vapaaehtoisen metsästäjäkurssin, joita riistanhoitoyhdistykset järjestävät. Esimerkiksi Uudellamaalla koulutuksia vedetään ympäri vuoden ja kurssit ovat Tuomo Pispan mukaan etenkin Helsingissä hyvin suosittuja.
"Pienemmillä paikkakunnilla tutkintotilaisuudet ja kurssit vedetään läpi kausiluontoisesti kahdesti vuodessa. Suurin osa metsästyksen aloittavista suomalaisista tekee tutkinnon syksyllä, mutta Lapissa kevät on suositumpaa aikaa", Pispa sanoo.
Yleensä riistanhoitoyhdistykset järjestävät ennen metsästyskauden alkua useampia tutkintotilaisuuksia, jotta mahdollisimman moni voisi tietonsa todistaa.
Tutkinnon suorittavien keski-ikä on Suomessa tällä hetkellä kaksikymmentä vuotta. Tyypillisin metsästystietojaan kokeeseen testaamaan lähtevä on 15-vuotias poika.
Naisten osuus tutkinnon hankkijoiden määrässä on ollut tasaisessa kasvussa. Aktiivisia naismetsästäjiä on nyt koko metsästäjämäärästä noin kolme prosenttia.